› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,411 - 13,420 (kaikkiaan 13,889)
1 2 3 … 1 341 1 342 1 343 … 1 387 1 388 1 389

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rippe 7.2.2025, 00:20

    Ikiliikkuja on keksitty. Se on väittely metsänkasvatuksen metodeista. JK vs Jaksollinen.

    Aika turhaa tämä härkäpäinen vänkääminen. Kaikki sanottava on tullut jo aikaa sitten sanotuksi. Mutta sanonpa kuitenkin.

    Molemmat koulukunnat ovat varmasti oikeassa, tavallaan.

    Metsän uudistaminen jaksollisella menetelmällä, ja vaikkapa 4%:n korkokannalla antaa sellaisia tuloksia, että voi todeta homman olevan järjetöntä. Meillä ensiharvennus tehdään käytännössä noin 40v iässä, jolloin käytännössä ollaan sijoitettu reilut 7000€/ha tuohon mennessä. Sitten 30%:n alaharvennus, ja tilille tulee 1000-2000€.

    Jatkuvan kasvatuksen yläharvennukset voivat toimia joihinkin kuvioihin yhden miessukupolven ajan ihan hyvin, mutta lopputulemana varmastikin on vajaatuottoinen (=harva) metsä kehnohkoja puita, sillä käänteinen rodunjalostus on tehnyt tehtävänsä. Lopultakin, jotain on tehtävä jos haluaa oikeasti elinvoimaisen metsän.

     

    Näistä voi sitten kehitellä oman mielensä mukaisia variaatioita. Jos kuvitellaan, että energiapuun hinta säilyy nykyisellä tasolla, tuo se uusia mahdollisuuksia.

    Minulla esimerkiksi on hyväkasvuinen kuvio, ikää noin 40v. Puuta noin 200 m3/ha. Tämä tietysti pitäisi ohjeistuksen mukaisesti alaharventaa nyt. Voisi saada noin 30€/m3 ja 60m3/ha. Eli 1800 €/ha. Sen jälkeen odotellaan 20-30 vuotta seuraavaa tiliä…?

    Olisiko vaihtoehtona odottaa vielä noin 5 vuotta, ja päätehakata sitten kaikki pois? Nykyisillä hintatasoilla ja valitsemallani korkokannalla (4%) saan tämän antamaan parhaan tuoton. Toiseksi parhaan tuoton saan simuloinnissani sille, että voimakas yläharvennus nyt, ja kasvatuksen jatkaminen. Nämä molemmat tavat ovat tietysti vallitsevan metsänhoito-opin vastaista touhua, ja täällä Ruotsissa jopa lainvastaista. Mutta korkea kuitupuun/sellupuun hinta tekee tällaisen kasvattamisen houkuttavaksi.  Toisaalta, tällainen nopeamman kierron kasvatus voisi olla Etelä-Suomen hyväkasvuisilla kuusikoillakin yksi vaihtoehto.

    Tietysti, yllä esittämäni vaihtoehto edellyttää metsän istutusta jalostetuista taimista, jotta tuo sama toimenpide olisi tehtävissä 40v kuluttua.

    Monenlaisia vaihtoehtoja varmasti on, ja kukin tehkööt metsissään niin kuin parhaaksi näkee.

    Visakallo Visakallo 7.2.2025, 06:13

    Missä päin Suomea Rippen metsät sijaitsevat, ja millainen maapohja niissä on, jos puunkasvua on niin hidasta, että ensiharvennus on vasta 40 vuoden iässä, ja seuraava harvennus vasta 20-30 vuoden kuluttua?

    Metsuri motokuski 7.2.2025, 06:26

    Ompas kallista ripen metsänhoito jos 7000 euroa /ha on mennyt ennen kuin päästään ensi harvennuksen.  Jos meillä tuollaisia rahasummia upoisi niin unohtaisin metsänhoidon kokonaan tai etsisin tuottavamman sijoituskohteen. Noilla hinnoilla on metsänomistaminen todella arvokasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2025, 07:25

    Rippe et ole sijoittanut 7000 euroa, vaan olet sijoittanut uudistamiskulut ja sijoituksen arvo on nyt noussut 7000:ksi. Tuo nousukin on tuottoa, vaikka et sitä kaikkea nyt hakkaisi. Korkolaskurilla voi arvioida summia, jos tietää puun kasvun omalla alueellaan vaikka inventointien tuloksista.

    mehtäukko 7.2.2025, 07:32

    ”…Puuta noin 200 m3/ha….valitsemallani korkokannalla (4%) saan tämän antamaan parhaan tuoton. Toiseksi parhaan tuoton saan simuloinnissani sille…. esittämäni vaihtoehto edellyttää metsän istutusta jalostetuista taimista, jotta..”

    Voorumilla on esitelty todisteena jopa ykköspuiden luston paksuuksia, on vatkutettu yhden osa-alueen vaikutuksen ratkaisuksi koko menetelmään. Entäpä jos tuo valitsemani 4% onkin todellisuudessa aivan epärealistinen ja simulointi ei vastaa kuin hajuksi arkitodellisuutta? Ja kuitenkin todetaan, että jatkuakseen edellyttää metsän istutusta jalostetuista…

    Toimiva metsätalous ei perustu millään noin mikro-asioihin. Pinta-alaa on oltava kasvuista riippuen 100-200 ha ylöspäin, jolloin käsiteltäviä kuvioita on vuosittain riittävästi ja ne ovat tarkoituksenmukaisen kokoisia tarkoituksenmukaisella hoidolla. Ei mitään jk:n pienaukkoja, kärpäsen paska kartalla.

    Jovain Jovain 7.2.2025, 08:37

    Otan jaksottaisen ensiharvennuksen nollatuoton sijaan mieluummin, jk:n moninkertaisen tuoton ja eurotuottoina vielä enemmän. Tällä kohtaa puuntuottamisen yhteyttä ei tunnusteta? Ripen yhden sukupolven taantuma ei pidä paikkaansa. On väittämä, jota täällä viljellään ja pidetään esillä. Määrämittaharsinnalla ja vääränlaisella puuvalinnalla päästiin samaan. Valitettavasti pätee myös tämän päivän metsänhoitoon.

    mehtäukko 7.2.2025, 09:15

     

    Professori E Tomppo toteaa, että jatkuva poimintahakkuu laskee metsikön kasvua 20-30 % jos sitä jatketaan pitkän aikaa. Jaksollisessa avoin vaihe jää lyhyeksi.

    Kun kasvu romahtaa lopulta kolmannekseen, mistä sinä Jojo horiset koplata ”jk:n moninkertaisen tuoton ja eurotuottoina vielä enemmän…” ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2025, 09:22

    Tässä vielä kootusti Ruotsin jk-ohjeita.

    http://www.skogsstyrelsen.se/bruka-skog/olika-satt-att-skota-din-skog/hyggesfritt-skogsbruk/definition-av-hyggesfritt-skogsbruk/

    ”Det alltid finns träd som är minst 10 meter höga på marken och att skogens täthet överstiger den volym som anges i skogsvårdslagstiftningens 5§-kurva. Ett par undantag finns dock, se nedan.”

    Eli jäävän puuston on oltava vähintään 10 metriä pitkää ja pienaukoillakin (0,25 ha) uudistettaessa puustoa on oltava laissa määritelty määrä. Suojuspuuston saa poistaa kun alla oleva taimikko on 2,5 m pitkää, ja samoin uuden pienaukon saa tehdä viereen, kun alkuperäinen aukko on taimettunut. Voi olla lainvalvojalla joskus visainen tehtävä arvioida onko puustoa tarpeeksi, jos on oikein repaleinen pienaukkometsä. Säästöpuut pitää aina jättää.

    Raportista (linkki alla) ote puuston määristä. En ole tarkistanut mitä tuo metsälain 5§-käyrä määrää, mutta tästä kappaleesta saa tuntumaa puuston määristä. Puhutaan männyn uudistamisesta, joten kuusella voi jättää suuremman puustopääoman, koska se kestää enemmän varjoa.

    Männyn jatkuvan kasvatuksen suositus Ruotsissa on hieman tiheämpi kuin siemenpuusto:

    Puuston keskipituus 13 > ppa > 8. Puuston keskipituus 20 > ppa > 10. Puuston keskipituus 25 > ppa > 12.

    ”När man föryngrar tall med fröträd rekommenderas en grundyta på mellan 5 och 8 m2 per hektar (Karlsson med flera 2017), vilket innebär att virkesvolymen ligger under 5§-kurvan. En skärm med volym och trädhöjd som gör att den motsvarar 5§-kurvan innebär en grundyta på ca 8–12 m2 per hektar, beroende på trädhöjd.

    Är medelhöjden 13 meter motsvarar det en volym på ca 45 m3 per hektar och en grundyta på knappa 8 m2 per hektar. Är trädhöjden 20 meter motsvarar det en volym på ca 95 m3 per hektar och en grundyta på ca 10 m2 per hektar. Är trädhöjden 25 meter motsvarar det en volym på ca 135 m3 per hektar och en grundyta på ca 12 m2 per hektar.”

    http://www.skogsstyrelsen.se/globalassets/om-oss/rapporter/rapporter-20222021202020192018/rapport-2021-8-hyggesfritt-skogsbruk—skogsstyrelsens-definition.pdf

    mehtäukko 7.2.2025, 09:25

    Ei tuosta saa tavan savolainen tyyppi hitonkaa selkoa. Alkuteksti näyttää järkevämmältä meiningiltä kuin täällä…

    . 7.2.2025, 09:51

    Suomessa ei ole puuston pituuksia määritelty, ainoastaan ppa suositukset löytyy ja jos ppa alittaa lakirajan, metsälain mukaan kyse on uudistamishakkuusta.

    No saatte kuitenkin oman jk sertifikaatin nii luulisi ny perkolaistenkin olevan tyytyväisiä

Esillä 10 vastausta, 13,411 - 13,420 (kaikkiaan 13,889)
1 2 3 … 1 341 1 342 1 343 … 1 387 1 388 1 389