Jatkuva kasvatus käytännössä.

Perkolle on tahtonut yleensäkin numerot tuottaa vaikeuksia koko sen ajan kun on täällä palstalla ollut.

Hauskoja nuo perkon kirjoitukset ja vielä vääristeleekin aika sujuvasti asioita itselleen parhain päin. Ensimmäinen on tuo 123 metsänomistajan kyselytutkimus jossa 3% on harrastanut jatkuvaa kasvatusta. Nyt tulkinta onkin että yli puolet harkitsee sitä.  No onhan tuokin eräs johtopäätös.

Toinen on tuo osaran hakkuut.  Wikipediasta voi lukea kuinka osaran hakkuut ovat toimineet ja mikä oli lähtötilanne ja paljonko tähän mennessä puuta on jo myyty. Osaran hakkuuthan johtuivat epäonnistuneista harvennushakkuista jotka tuhosivat puustopääoman. Siitä huolimatta perko jaksaa kirjoittaa kuinka osaran hakkuut olivat metsän tuhoa.

Kolmanneksi perko laittaa syyn jatkuva kasvun huonolle menestykselle metsäkoneen kuljettajien ja leimikoiden suunnittelijoiden piikkiin. Ei kai ”uunompi” enää tarvii olla jos syitä heistä etsii. Em henkilöt toteuttavat vain metsänomistajien toiveita jotka vievät ne käytäntöön.

Tuskin metsänkäyttöilmoitukset kertovat täyttä totuutta. Tuskin se on edes mahdollista, sillä lähtökohtaisesti kasvatettavien ja uudistettavien metsien välinen yhteys ymmärretään väärin. Eihän uudistettavat metsät voi olla kasvatettavia metsiä. Nykyisessä luokituksessa pienaukko/poiminta hakkuut luokitellaan kasvatettaviin metsiin, vaikka ovat uudistettavia metsiä. Luokituksessa ko. metsiltä ei vaadita edes uudistamisvelvoitetta, ei säästettäviä/valmiita taimistoja, ei metsän uusiutumista. Menettely on tehty helpoksi logistiikan kannalta ja toinen asia on sitten, mitä se tarkoittaa metsänhoidon kannalta. Luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät, jos niille on vielä tilaa nykyisessä luokituksessa ja metsänhoidossa, ovat niitä kasvatettavia jk metsiä ja ohjautuvat jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Siellä ovat myös tilastoinnin piirissä.

Kyselyn  tulkinta on  mahdotonta  paljaalta maalta!   Alle puolet   oli  aukkoihin jumittunut. Kummallista   miten   heikko ymmärrys on numeroihin joillain. ”Niiden osuus, jotka eivät olleet kokeilleet eivätkä myöskään aikoneet kokeilla jatkuvaa kasvatusta, oli 43 prosenttia.”

Yksinkertaisella laskennalla   saa peitteisenmetsän hyväksyjiksi  yli puolelle  kyselyyn vastanneista.   Muutosnopeutta voi kuvata vaikka yli 60% kasvulla.

Hakkuuilmoituksissa  ei välttämättä näy jk  kun peitteisenmetsän myyntihakkuita voi tehdä  monella  nimikkeellä. Nuorenmetsän harvennuksetkin  sopii jk menettelyyn.   Vain paljaaksihakkuun tuhot  ei   ole sitä.

Jouko  Laasasenaho  on tehnyt taulukot joista  voi (mikäli on  kykyä)  päätellä millä  tiheydellä  saa parhaan €- tuluksen  .    On vain itsestä kiinni miten hölmöläisenä  kantaa taimia ja propsia edestakaisin konsernille tappiolla.

Tahtoo olla, jos on ollut mäenlaskussa laskentatunnilta niin sitten sitä kantamista riittää!  puertoricolaisten opettaja  kertoi oppilaille  oppimisen vaihtoehdoksi kengänkiillotus  välineiden hankinnan.   Kaikki hänen oppilaansa  läpäisi  loppututkinnon!