› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,331 - 13,340 (kaikkiaan 13,920)
1 2 3 … 1 333 1 334 1 335 … 1 390 1 391 1 392

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 26.1.2025, 18:50

    Voihan ne laittaa vastakkain investoinnin uuteen tuottavaan metsään ja tuottavan metsän. Ei ole tarvinnut arpoa useinkaan näiden välillä, vaan on jatkettu tuottavan metsän kasvatusta. Avohakkuun tuotto ja vuosikymmenien investointi uuteen metsään, ei ole riittänyt kattamaan kasvatettavan metsän tuottoa. Ainakaan niissä kohteissa, joissa avohakkuu suosituksista huolimatta on laistettu. Tuloksia ei ole ja tuskin kannattaa lähteä säveltämään.

    Perko 27.1.2025, 00:28

    # M-mopokuski , ”Voishan tuloksen ilmoittaa niin että 97% katsoo edelleen että jaksottainen on paras kasvatusmenetelmä.”   Alle puolet   oli  aukkoihin jumittunut. Kummallista   miten   heikko ymmärrys on numeroihin joillain. ”Niiden osuus, jotka eivät olleet kokeilleet eivätkä myöskään aikoneet kokeilla jatkuvaa kasvatusta, oli 43 prosenttia.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.2.2025, 17:21

    Esko Ala:

    Suomen Eduskunnan yksinomainen tehtävä on Suomen lainsäädäntö. Härkää on otettava sarvista. AVOHAKKUU ON SAATAVA LUVAN VARAISEKSI. Samalla saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla: HAKKUITA EI TARVITSE VÄHENTÄÄ jatkuvapeitteisellä ylispuu- jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Samalla yhteyttäminen kiihtyy toistuen, joka on ilmastoasian ydin. Ensi vaiheessa kielto on ainakin hidaste (kuin olisivat myös maamiinat sodankäynnissä pelotteen lisäksi).

    Viime (oikeassa vaiheessa) lupa annetaan vain erikoistapauksiin niitä tässä luettelematta (prosenttiosuus on olematon). Kun jatkuvan kasvatuksen metsää hoidetaan oikeaoppisesti jatkuvapeitteisenä jo kaiken tasapainon vuoksi tärkeimpänä fauna; tällä menetelmällä hakkuita ei tarvitse vähentää.

    ”Ekologinen tasapaino on termi, jota käytetään kuvaamaan elävien organismien, kuten ihmisten, kasvien ja eläinten, ja niiden ympäristön välistä tasapainoa. Ekosysteemissä tapahtuva fotosynteesi auttaa luomaan hyvän ympäristön, joka vakauttaa kaikkien organismien rinnakkaiselon.”

    AJ opponoi:

    Voi kun ratkaisu olisikin noin yksinkertainen, mutta kun ei taida olla. Jatkuvassa kasvatuksessa metsän keskikasvu per hehtaari ja vuosi jää jopa puoleen jaksolliseen verrattuna. Kts. kuva 9 sivulla 44 raportissa: Johanna Routa ja Saija Huuskonen (toim.). 2022. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2022.

    Jatkuvapeitteisessä metsässä puustopääoma joudutaan pudottamaan alemmas kuin jaksollisessa mallissa uudistumisen varmistamiseksi. Puuston pohjapinta-alalla mitattuna jaksollisessa liikutaan ehkä keskimäärin välillä 20 – 35 m2/ha ja jatkuvassa välillä 10-25 m2/ha. Ero on merkittävä.

    Jatkuvan kasvatuksen muita ongelmia ovat mm. hitaampi harvennusreaktio, tuhoriskit ja heikko uudistuminen, mutta hiilinielujen kannalta hankalin asia on tuo heikompi kasvu ja alempi puuston määrä. Suotutkijoiden mukaan heikompi kasvu nollaa myös osan siitä hyödystä, joka saadaan turpeen hajoamisen hidastamisesta.

    Esko Ala jatkaa:

    Vanhan koulukunnan pinttynyt opetus (teoria) on vieläkin tuota valitettavasti, kun KÄYTÄNTÖ kertoo muuta: Osaran aukean rajanaapurina on ollut ”ylispuu jatkuva kasvatus”. TILI joka n. 12 vuosi viime vuosina suurikin hinnasta johtuen.

    Kasvaa jatkuvasti ilman aukkoja, siementää itsestään, metso ja muu eläimistö voi hyvin, eikä pitkälle metsäklusterille ole mennyt penniäkään, eikä nykyisin senttiäkään metsärahoista istutuksesta moni kertaiseen vesotukseen ja laikutukseen koneineen. Yhteyttäminen virkistyy joka kerta, joka on tärkein metsäkeskustelussa. Osaran laajasta aukeasta ei ole saatu tietojen mukaan normaalia metsätiliä, koska tämä metsä kasvaa oksaa maasta alkaen lyhyinä runkoina. Jatkuvan kasvatuksen tilalla fauna voi hyvin.

    Olkaapa hyvät käytännössä. Tilillä on suuri merkitys, kun se tulee omaan taskuun, eikä pitkällä metsäklusterille suunniteltuna ”ryöstönä”.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010995461.html

    Saa opponoida!

    mehtäukko 2.2.2025, 10:30

    Kyllähän näitä toisten kupilla norkoilevia esko aloja piisaa. Samoin samposoimakallioita.

    Laadittaisiin nyt ens tuimaan pakkolaki, jolla metsättömät kansalaiset velvoitetaan lain voimalla tallettamaan siihen annettuun vihersitoumukseen mennessä niin paljon omaisuudesta tai palkasta ilmastotilille, että korvausten maksu mo:lle täysimääräisesti on mahdollista.

     

     

    Perko 2.2.2025, 17:29

    A. J.:n mukaan jatkuvan kasvatuksen ongelmia ovat muun muassa hitaampi harvennusreaktio, tuhoriskit ja heikko uudistuminen. Hiilinielujen kannalta suurin haaste on kuitenkin heikompi kasvu ja alempi puuston määrä.

    Oliko jossain mainittu jaksollisia kasvulukuja? Vähäisellä osaamisella voi arvioida, että 400 m³/ha myytyä puuta 70 vuoden aikana vastaa noin 5 m³/ha vuodessa. Myynti- ja kasvuluvut on saatu loppuunmyynnin päivältä, eikä niissä ole huomioitu 70 vuoden keskimääräistä kasvua. Koko valtakunnan keskimääräinen kasvu on samalla tasolla.

    Suuren pääoman pitäminen tuotannossa ei ole järkevää, varsinkaan kun sen eurotuottavuus on romahtanut jo 30 vuotta sitten. Vuosikymmeniksi sijoitettu suuri varallisuus on alttiina sääilmiöille ja muille tuhoille, ja pitkä hakkuuväli lisää riskiä, mikä tekee paljaaksihakkuusta kasvatuksesta markkinoinnin kannalta viisinkertaisesti ongelmallista jatkuvan myyntiin verrattuna.

    Selvennyksenä mainittakoon, että jatkuvakasvatus eroaa edellä mainituista menetelmistä siten, että siinä optimoidaan jatkuvasti taloudellinen tuottavuus. Puuston kasvua ohjataan €- tuottavuuden mukaan, ja se puuvalikoima pidetään kasvussa.

    Jatkuvatuotto lasketaan kaavalla: (Puuston määrä * Kasvunopeus * Puun hinta) – (Kustannukset). Tämä laskentamalli on jatkuva!

    konstapylkkerö2 2.2.2025, 17:34

    Et osaa laskea. Päätehakkuun tulo korkoineen peittoaa jk-metsän nyhräämisen reippaasti.

    20-50 % tasaikäistä heikompi kokonaiskasvu kiertoaikana jättää jk:n kannattavuuden heikoksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.2.2025, 17:39

    Perko: Oliko jossain mainittu jaksollisia kasvulukuja?

    Katso VMI-tuloksia Luken tilastopalvelusta. Keskikasvu on suunnilleen tuo 5 m3/ha per vuosi, mutta toki eri kasvupaikoilla ja sijainneissa on suuria eroja.

    Kts. kuva 9 sivulla 44 raportissa: Johanna Routa ja Saija Huuskonen (toim.). 2022. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2022.

     

    Jovain Jovain 2.2.2025, 17:49

    AJ: ”Puuston pohjapinta-ala jaksottaisessa on kekimäärin ehkä 20-35 m2/ha ja jatkuvassa 10-25 m2/ha. Ero on merkittävä ja sitä perustellaan pienemmällä puustopääomalla, uudistamisen varmistamiseksi”.   Onhan tästä oltava huolissaan, sillä suosituksissa tähän on päädytty. Alentaa metsien tuoton ja alentaa hiilinielun. Eihän se näin voi mennä, kova on hinta uudistamisen varmistamiseksi, kun se uudistaminen usein epäonnistuu ja varmistetaan viljelemällä.  Lähtökohtaisesti jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa puustopääomat kuuluu olla samaa suuruusluokkaa kuin jaksottaisessa metsänhoidossa. Sillä varmistetaan metsien tuotto ja hiilinielut ja myös jatkuvapeitteisen metsän uusiutuminen. Eihän metsän uusiutumiseen tarvita puustopääomien puolittamista. Sen ovat osoittaneet mm. Arvometsä tutkimus ja käytännön tuloksillaan. Peitteinen metsänhoito on paljon muutakin, ei vaan taimettumisen  varmistamista.

    Visakallo Visakallo 2.2.2025, 17:59

    Perko: ”Vähäisellä osaamisella voi arvioida, että 400 m³/ha myytyä puuta 70 vuoden aikana vastaa noin 5 m³/ha vuodessa.” 

    Onkohan minun laskukoneeni viallinen, kun se näyttää vähän päälle 5,7 M3/ha/vuosi?

    Jostain syystä Perko käyttää jaksollisissa esimerkeissä ainoastaan huonoja tulosesimerkkejä, jotka sitten muuttuvat jk-puolella kuin taikaiskusta huimiksi kasvupyrähdyksiksi.

    Tänä päivänä eteläisen ja keskisen Suomen hoidetut jaksolliset metsät kasvavat aivan helposti 10 M3/ha/vuosi, ja hyvillä pohjilla enemmänkin, eikä kiertoaika ole puulajista riippuen kuin 40-60 vuotta.

    Näitä lukuja etsi sinä Perko, eikä kukaan muukaan pysty oikein huonommaksi muuttamaan. Sorry siitä!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.2.2025, 18:34

    Missähän Jovain niitä puustoisia uudistuvia ja hyvin kasvavia jk-metsiä näkisi? Tai tutkimuksia johon voi luottaa? Erkillä oli luvut niin päin että jk-metsät kasvoivat enemmän kuin jaksoittaiset.

Esillä 10 vastausta, 13,331 - 13,340 (kaikkiaan 13,920)
1 2 3 … 1 333 1 334 1 335 … 1 390 1 391 1 392