› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,241 - 13,250 (kaikkiaan 13,332)
1 2 3 … 1 324 1 325 1 326 … 1 332 1 333 1 334

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 16.12.2024, 15:45

    A J ,  juu,  olin nuo katsonut aiemmin kiitos  varmistuksesta.  Tilavuus  on  hehtaarilla  lähelle  optimia,  kasvusta en osaa sanoa  miksi se  on alakanttiin.  Teksti selittää  noilla Puukin perusteilla  reaktioilla ja varjostuksilla, niin voi olla jos on  sillä  aikaisemmalla mallilla  toimittu  siitä repäisty  umpeenkasvaneesta  jaksollisesta  lähtö, silloin puista puuttuu oksisto ja se vihreä  tuottava osa.   En muuta tuosta kun en tunne tapausta.    Kuitenkin on toimiva josta on mahdollista  petrata  eivät ole tuhon partaalla aukoksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.12.2024, 15:54

    Kiitos vastauksesta Perko. Osa Luken mittauksista on siis mielestäsi tehty epäoptimaalisiin jk-metsiin, jotka ovat vasta matkalla parhaaseen tuottavuuteen. Kasvumittaukset kuvastavat tilannetta nyt, eikä vielä sitä mihin voidaan ao. menetelmillä päästä. Ei siis heitetä pyyhettä vielä täysin kehään, vaikka raati on täällä niin puhunut.

    Visakallo Visakallo 16.12.2024, 16:01

    Kyllähän se niin on, että jk:sta pitää olla paras mahdollinen kasvu-esimerkki, ja jaksollisesta kaivaa se huonoin mahdollinen, jotta jk pärjäisi. Juuri tämän takia Perko ottaa joka kerta pultit, kun kerron jaksollisen kasvatuksen tuloksista, vaikka Perko on itse niitä pyytänyt!. On vuosien mittaan nimitellytkin meikäläistä vaikka miksi.

    Petkeles Petkeles 16.12.2024, 16:11

    Onneksi ei tunhu mishän.

    Visakallo Visakallo 16.12.2024, 16:13

    Juu, eipä juuri hetkauta! Ilman kevytnimimerkkejä palsta olisi aika  ikävystyttävä.

    Berza 16.12.2024, 16:22

    Minä olen sen verran tollo, etten ole ymmärtänyt näitä kevyt nimimerkkejä harrastaa. Ilmeisesti ne ovat täyttä totta, olisi mielenkiintoista tietää, mitkä nimimerkit näitä mahdollisesti ovat🤔

    mettämiäs 16.12.2024, 16:39

    Kevytnimimerkit kirjoittavat paljon viestejä, suurimman osan otsikon ulkopuolelta ja viesteissä on muutenkin vähän asiaa…

    Perko 16.12.2024, 16:43

    En  niitä Luken  mittauksia moiti  mutta  jos ja kun on vieressä   jotain hyvää kasvua  niin  siitähän se selviää mikä puita vaivaa.    Siitä saa uutta oppia  eikä  haudata  periaatteilla  mitättömäksi.    Teen  noita  vertailuja  kymmeniä   hakkuulta niistä saa  tuoreimman tiedon koko puun kasvuajalta.    Noissa jk koealoissa kuitenkin myynnin vilkkaus   korvaa paljolti aukon pitkät odotukset.

    PS :   Vertailuna  eurotuottavuus  on kuitenkin  jk;n  eduksi, myydyn massan  hintaero  suosii  tukin tuotantoa joka ratkaisee  parhaan tuloksen.

    Visakallo Visakallo 16.12.2024, 19:03

    Mistä sinä Perko olet saanut päähäsi nuo jaksollisen kasvatuksen pitkät odotukset? Ei ne pidä paikkaansa. Nykyisin hoidettujen jaksollisten metsien ensiharvennus tehdään puulajista riippuen 12-22 vuoden iässä, ja seuraavat harvennukset 7-15 vuoden välein, ja päätehakkuu 40-70 vuoden iässä. Kiertoaikainen tukkiprosentti on 70-80%. Kiertoaikainen kiintokuutiomäärä on 400-800 mottia/ha. Rahassa mitaten 23 000-56 000 euro/ha. Näitä tuloksia on turha väittää vääriksi, koska kaikki ne perustuvat toteutuneisiin hakkuisiin ja kirjauksiin.

    suorittava porras suorittava porras 16.12.2024, 19:34

    Nuo ”pitkät odotukset” perustuvat puhtaasti jk -metsien taimien kehittymiseen tukkipuiksi. Varjossa tai ylitiheässä taimipuskassa jurova taimi aloittaa varsinaisen kasvunsa vasta 40-50 vuoden iässä. Jaksottaisen puut ovat korjattavissa tukkipuina jo tuossa vaiheessa. Tämä fakta menee perkolaisilta yli hilseen. Jankuttavat vain ,että aukko on ikuinen ja maapohja mahona vuosikymmeniä. Askelmerkit taimien kasvuaikatauluun ovat kuitenkin peräisin omista jk-yritelmistä . Kasvu taimesta korjuukelpoiseksi tukkipuuksi kestää jk- metsissä 100-120 vuotta yksittäisen puun kohdalla. Jaksottaisella menetelmällä tuotetaan tuossa ajassa kaksi satoa ja puutavaraa 1000-1200 kuutiota hehtaarilta, parhaimmillaan 1500. Jatkuvan kasvatuksen keinoin ei päästä edes puoleen edellä kerrotusta vastaavana aikana.

    Perko voisi muuten laittaa kuvan metsästään korjattujen puiden kannoista ja niiden lustoista. Väitän ,että lustojen määrä ei pysähdy sataan.

Esillä 10 vastausta, 13,241 - 13,250 (kaikkiaan 13,332)
1 2 3 … 1 324 1 325 1 326 … 1 332 1 333 1 334