Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,231 - 13,240 (kaikkiaan 13,332)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • .

    Kysyisin vielä että onkohan jk metsä taloudellisesti kannattavaa?€

    Pääomaa omapää

    Puupääomaa omaapuupääomaa

    Valtapuu puuvalta

    Eh kuusi

    Suoritan m sahalla ikä 30v

    Saanto 30kiinto ha

    Yht 2ha  3000euro= normaalia

    Kysyttävää?

     

    Metsuri motokuski

    Tuota mitä jovain kirjoitit on täällä yli 1300 sivua jauhettu. Jokohan se nyt menisi pikkuhiljaa perille. Nuo valtakunnan nuorten metsien hakkuut koskevat lähinnä yhtiöiden ja valtion metsiä.  Niissä on laitettu tiukka kasvutavoite jonka jälkeen metsä uudistetaan. Yksityisen metsissä harvoin syyllistytään liian nuorien metsien päätehakkuuseen.

    Hoitorästit koskevat taas pääosin yksityisiä metsiä ja etenkin perikuntien omistamia metsiä.  Se on tietenkin valitettava ilmiö ja siihen kai perustuu metka-rahoitustukikin jolla pyritään tukemaan metsien hoitoa.

    Perko

    Puunkorjuun tehokkuudesta, kun koneen tehokkaan työn rinnalla esitellään kaavioita korjuun tuotoksen jyrkästä noususta ja nimitetään sitä tuottavuuden nousuksi.

    Metsäkoneiden käytölle lähes välttämätön edellytys ovat avohakkuut. Metsän uudistamiseksi avohakkuita ja metsänviljelyä tarvitaan hyvin vähän, sillä Suomessa metsät uudistuvat herkästi luontaisesti.

    A J .  Metsätohtorin julkaisusta, todennäköisesti  tämäkin on alkuaan  VMI tieto.  ”Viljelymetsien keskimääräinen ikä vuonna 2010 oli 27 vuotta. Metsien keskimääräinen kasvu vuonna 2010 oli 4,6 m3/ha/v ja viljelymetsien keskimääräinen kasvu vain 2,6 m3/ha/v, mikä on 57 % maan metsien keskimääräisestä kasvusta.”  Oma varma havainto 14 vuotta on  ; kaksi alaa , vieras aukko  tien varressa  alle metriset  ei ole  edes viittä mottia per ha.   Toisessa on toiset taimet.  Yks  hyvä 15 vuotinen  taimikko kävisi nyt  joulukuusiksi niin siitähän saa sen lasketuksi jos käy torilla myymässä.    Siitä   oli myrsky jaksollisen hävittänyt ja on kantoraivauksen  jälkiin istutettu .

    Tunti sitten  metsänhoidon- ja konekorjuunopettajan  kanssa  nähtiin  15 vuotta sitten tehdyt  hakkuut  onnistuneiksi ratkaisuiksi.

     

    Visakallo Visakallo

    Suomen eri ikäisten metsien kasvusta on varmasti olemassa aivan paikkansapitävääkin ajantasaista tietoa. En valitettavasti luota noihin Perkon ”metsätohtorin” tietoihin.

    Tämä johtuu täysin Perkon omasta taannoisesta toiminnasta, kun kertoili täällä aivan vääriä tietoja minun metsistäni. Luottamuksen voi valitettavasti menettää vain kerran.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Et voi Perko vertailla harhattomasti kasvuja jos viljelymetsät olivat keskimäärin noin nuoria eli olivat vasta tulossa nopeimman kasvun keski-ikään. Kuten aiemmin jo kirjoitin. Perko lue se Luken synteesiraportin kuva 9 ja kommentoi sitä meille: mitä näet siinä?

    Puuki

    Ei todellakaan ole mitään järkeä vertailla muutaman vuoden ajalta taimikoita ja parhaassa kasvussa olevaa jk-metsää.  Viljelymetsän parempi kasvu (jalostushyöty) tulee ilmi tuotossa kiertoajan keskivaiheilla.     Kaiken kaikkiaan ei ole enää monelle epäselvää miten heikosti jk toimii keskivertometsässä.   Harvennusreaktion myöhästyminen ja metsän alhainen PPA aiheuttaa keskikasvun jäämisen alhaiseksi.  Niin paljon, että korjatun puun suhteellinen tukki%:n kasvu ei riitä sitä paikkaamaan.

    Perko

    Pitää verrata  kaiken aikaa.  Ensimmäisen  jk myyntikasvun aikana 15 v on vasta  aukkoon kehittynyt tamppausjotokset vatukkoon ei sanottavaa muuta kasvua ja  jk: ta  on silloin ostomiehen kanssa myyntipäällä 7000 -9002 €/ ha.  Aukossa    kasvureaktio antaa vielä odottaa ja se  viekkaasti kutsuu raivaajaa paikalle.  (  Puuki,  oikein;” parhaassa kasvussa olevaa jk-metsää.”   se on sitä jatkuvasti eikä tunne  tasaikäisen  harvennushäiriöitä, ppa oletuksessa  on  tarkastamiselle  paikka.    )

    A J,  en nyt osunut siihen  8.  kuvaan. Voitko antaa ”polun”  minkä verhon takana se on?     Kun  se  taimikko siitä selviää niin  kasvaahan se  mutta sen  massan kasvu  on todella viipyilevää  sen 25 vuotta, ei vielä pikkutukkia mutta energiaksi rankoja.    Silloin keretään jo  lähellä  toiseen  puunkorjuuseen jk   vapauttamaan lisää valoa  nuoremmille ja siitäkin on tuloa   7600  – 9008 € .

    Kyselyn  tuloksiin voi  vaikutta  pajunköytenä  annetut parametrit,  niihin pitää tappionhetkellä kaupparatsun tyytyä.

    Puuki

    Harvennusreaktion myöhästyminen jk-metsässä on tosiasia. Etkö muuhun pysty kuin kieltämään tosiasiat ? Unohtuu että päätehakkuussa kantorahatulo on heti alkuun paljon parempi kuin jk-harsinnan tulo.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perkolle polku tiedon lähteille!

    https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551772

    Klikkaa: avaa tiedosto. Latautuu raportti tietokoneellesi. Avaa raportin sivu 44 ja tulkitse kuva 9. Mieti jos tuo kasvuero kertautuu koko kiertoajalle, miten käy kannattavuuden?

    Visakallo Visakallo

    ”Kyselyn  tuloksiin voi  vaikutta  pajunköytenä  annetut parametrit,  niihin pitää tappionhetkellä kaupparatsun tyytyä.”

    Mitä Perko tarkoitti tuolla?

Esillä 10 vastausta, 13,231 - 13,240 (kaikkiaan 13,332)