Jatkuva kasvatus käytännössä.

Koivikoissa pitäisi toki tukkiprosentin olla alempi. Äkkiseltään tulee mieleen, että johtaisiko tuo tukkisaantovaatimus siihen, että joissain tapauksissa metsää harvennettaisiin vähän liiankin tehokkaasti ennen päätehakkuuta?

Puun hinnat eivät perustu kasvatuksen mukaan:      Aisakoivu, ranka, propsi >30 €  ,   sahapuu D < 25 cm    80 €  , hinnat ovat tienvarsihintoja / m3.   Työkustannukset  korjuusta  kuutiohinnalla.  Muu hinnoittelu on tarkoitushakuista!

Vale :  valheeksi väittäjät  eivät  tunne  sitä  mitä väittää.  Perusteena on ollut  havainto pieleen menneestä jaksollisen taimikosta tai tuntemattoman kolmannen persoonan selitys.   Perustavat  tietonsa  oletukseen , täällä meluavaan  enemmistöön  ja ylpeilevät laskutaidottomuudella.

Varjokasvatus:  Umpeen kasvatetussa  jaksottaisessa on  varjopuustomahdollisuus . JK  metsä ei ole  varjokasvatusta  300 – 400 isoa puuta, ”tuotontekijää”  kasvussa  pitää hyvin tilaa ja valoa  nuoremmalle kasvun puustolle.  Varjostus on riittävä optimissa estämään haitallisen aluskasvun.

Kasvunopeus : Jk  esim 300 – 4oo  kasvuntekijää tuottaa puuta joka vuosi 8 – 16 m3  myyntiin parhaan sahapuun hinnalla!  ( jaksottaisen 2o vuotinen taimivaiheen  kesm. kasvu 2 m3  on jkssa samanaikainen monikertaisena koska on usean kerroksen  taimikko)

Korjuun vaurioita  ei tullut , siitä on mitattu tieto ja on omakohtainen faktahavainto.

Taimettumisen nopeus:  JK  taimettuu  20 kertaisesti tai useammin kuin  jaksollinen kerran 70 vuodessa.

Tolopaisen  kokoamat  harhat ovat  peräisin  ”kuuden viisaan ”  luomasta metsäterrorista jossa sosialisoitiin  yksityismetsänomistajan  oikeudet jatkaa sahapuuntuotantoa ja myöhemmin korjuuhinnan häivytykseen.  Muutoksen  menettelyyn käytettiin  valheperusteista oppia johon pakko-ohjaus koulutettiin.  Sitä  toteutettiin 70 vuotta ainoana  ortodoksisena  menettelynä, rangaistuksen  uhalla.

Tolopaisen   harhoihin perustuva pohdinta  kenties tuli nyt edes  osin  korjatuksi .

Voisit perehtyä ja kuka tahansa voi  hakea  tietoa   tutkimuksista lukemalla  esim T. Pukkalan  blogeista .

Pukkalan plogit on luettu ja sisällöltään kevyiksi havaittu. Tulos ei parane ,vaikka kuinka pitkiä runoja kirjoitettaisiin. Runot ovat runoja. Faktat loistavat poissaolollaan.

Taimettuminen  on jk:n suurin ongelma. Jonnekin syntyy jopa liikaa taimia , suurempaan osaan maapohjista ei lainkaan ilman avustavia toimia.

Liiat taimet pitäisi poistaa ja reikiin tulisi saada taimia. Näitä hommia huoltovapaata jk-menetelmää puolustavat kädettömät harvoin tekevät. Tekemättömyyden seuraukset paljastuvat näille jk-uskovaisille vasta siinä vaiheessa ,kun puustoa on liian vähän harsittavaksi ja on pakko tehdä aukko.

Kun on tehty aukko pilalle harsittuun heinää kasvavaan metsään , alkaa valtava jaksottaisen menetelmän taakaksi luettu heinikon tamppaus ja risukon raivaus. Työ on luonnollisesti haastavaa siinä vaiheessa ,kun heinää on paljon ja vesakon raivaus jää vastenmielisyydestään johtuen toteutettavaksi liian myöhään , jos edes silloin. Näin menetellen saadaan jaksottainen näyttämään heikommalta vaihtoehdolta. Käytännössä ollaan vain paikkaamassa jk-menetelmän tuottamia virheitä.

Seuraukset on syytä kantaa pystyssä päin , kuten he, jotka ovat pystyneet siirtymään aikanaan jk:sta jaksottaisen menetelmän käyttöön ja oppineet siitä. He , jotka ovat vaihtaneet menetelmää , eivät ole katuneet. Jk:n kannattajat jaksavat vain kitistä pystymättä vaihtamaan parempaan vaihtoehtoon.

PS. Mitä korjuukustannuksiin tulee , ne määräytyvät työmenekin perusteella ja sen vuoksi harsinta on kalliimpaa. Poistettavaa runkoa kohti on tehtävä enemmän työtä niin hakkuussa kun lähikuljetuksessakin alhaisen kertymän vuoksi. Asia kyllä selviää sokeallekin ,jos sama määrä puuta korjataan tuntityönä sekä aukolta ,että harsintakohteelta. Valitettavasti jk-kohteiden hakkuita subventoidaan aukkohakkuun puolelta ,kun ei kehdata laskuttaa työstä(reilusti alempi kantohinta) todellisia työkustannuksia vastaavaa hintaa.

Minun tukkitilastoni kattoi koko Suomen hakkuukertymän per vuosi, joka sisältää siis avohakkuun lisäksi harvennushakkuut. Siitä johtuu huono tukkiprosentti – jos jollekin jäi epäselväksi.

Jovain ei ole suoraan vastannut omaan tilanteeseensa, mutta jos yksittäisessä päätehakkuussa jää tukkiprosentti lähelle puolta, niin on havupuilla aika harvinaisen vähän ja on syytä miettiä mikä on syynä. Huono puuston laatu turvemaan metsässä, huono kasvupaikka vai onko väärät puut valittu harvennuksissa jatkoon. Voi olla myös mutta harvemmin: huono ostajan katkonta.

En kannata uudistamisjäreyden tai iän nostoa. Valvonnan mukaan (Metsäkeskus) se ei ole suuri ongelma. Voisi vaikuttaa lähinnä Metsähallituksen hakkuisiin Pohjois-Suomessa? Metsähallitus voi itse linjata että alentaa laskentakorkoaan niin kiertoajat pitenevät. On vasta 10 vuotta kokeiltu vapaata metsänhoitoa joten ollaan aivan alussa oppimisessa.

Perkon metsä on niin harva että yksittäiset puut voivat kasvaa hyvinkin. Alikasvostakin tulee, mutta en usko ikiliikkujaa keksityn vaan jossain kohtaa päädytään avohakkuuseen.

Perko: jaksottaisen 2o vuotinen taimivaiheen  kesm. kasvu 2 m3

Mistä Perko revit näitä lukujasi? Tuo tarkoittaisi että metsässä olisi tilavuus 20-vuotiaana vasta 40 m3. Todellisuudessa lienee keskimäärin lähempänä kolminkertaista, kun suurin osa metsämaan pinta-alasta on meillä tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Eli keskikasvu olisi 4-6 eikä 2?

A.Jalkanen tiedusteli aivan asiallisesti Perkon käyttämien lukujen alkuperää. Voisiko myös Perko vähitellen siirtyä asialliseen keskustelutapaan ja vastata A.J:n kysymykseen?