Jatkuva kasvatus käytännössä.

Perko: ”Visan tuotokset kiihtyy,  jo on ~400 mottia ja lisää puskee.” 

Mikä Perkoa nyt tällä kertaa askarruttaa? 400 mottia/34 vuotta ei tee kuin 11,8 mottia/vuosi. (Oikeasti se on 410 mottia/34 vuotta, eli tasan 12 mottia/vuosi. Onhan minulla parempiakin kohteita, eli 13 mottia/vuosi.

Hyvä Berza, oikea vastaus!

Tässä siis: Jovainille tilastoapua!

Vastaus kysymykseeni edellä: poistetaan sana avohakkuun niin saadaan tällainen tilasto: kuitupuuta hakattiin vajaan 80 milj. m3 vuotuisesta kokonaishakkuukertymästä noin 26 milj. ja kuitupuuta 32,6 vuonna 2023 (linkki alla).

http://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-2023-ennakko?

Perkolle kotiläksyä!

Pitkäaikaisten kestokokeiden koealoilta mitatut puuston tilavuudet ja tilavuuskasvut eri-ikäisissä poimintahakkuin käsitellyissä kuusikoissa (Eri-ikäinen) ja tasaikäisissä harvennuskuusikoissa (Tasaikäinen). Tulos oli suoraan kuvasta arvioituna, että liikuttaessa tilavuudessa välillä 100 – 300 m3/ha eri-ikäinen kuusikko kasvoi tuoreella kankaalla 5 ja lehtomaisella kankaalla 7,5 m3/ha vuodessa ja vastaavasti tasaikäinen kuusikko tuoreella kankaalla 10 ja lehtomaisella 12,5. Molemmissa siis jaksollinen kasvoi lähes kaksin verroin.

Lähde: Kuva 9 Luken raportissa ”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti”.

Tämä kuva on myös kiinnostava: Kuva 8. Jatkuvan kasvatuksen metsien osuus metsäalasta eri Euroopan maissa. Kuva Mason ym. 2022.

Kohteiden kasvujen vaihtelut olivat Luken aineistossa laajat. Käytännössä tuotoserot voivat siis olla vielä suuremmat, eli huonosti onnistuneen jatkuvan metsikön tuotos voi jäädä kolmannekseen hyvin onnistuneen ja hoidetun jaksollisen tuotoksesta. Voi olla että kuusella jalostushyötyä jää saamatta koska sen viljelyinto nyt vähenee, mutta jatkossa paranevana kasvuna toteutuva jalostushyöty lisäisi eroa entisestään. Ainakin pääosa nykyisistä jalostetulla siemenellä perustetuista viljelykuusikoista kasvaisi siis keskimäärin kaksinkertaisesti jatkuvan kasvatuksen metsiin nähden.

Yhteenvetona. Jos nämä luvut laittaa kannattavuuslaskelmaan, tulos taitaa olla aika selkeä: jatkuvaa kasvatusta ei voida useimmiten perustella taloudellisesti. Kuitenkin monelle päätöksentekijälle riittävät perusteluksi esimerkiksi maisemaan ja päästöihin liittyvät näkökohdat, tai vaikkapa hoidon helppous, kun taimivaiheen ’tamppaus’ jää pois. Korkeammista uudistamisen ja taimikonhoidon kuluista huolimatta tasaikäinen metsä tuottaa useimmiten vähintään samanveroisen kannattavuuden ja tulon saa varmemmin kuin jatkuvapeitteisestä mallista.

Monta kertaa  samaa,  vertaatte  kahta propsimetsää . Voisitteko vertailla 8 -12 vuotista aukkoa  ja  JK mehtää  jossa  on 120 – 160m3  puuta  360 kpl  12 m3 tukki kasvulla ja taimikot lisänä .  Mitä niistä voi  päätellä ? Tässä on  jk  osuus !

AJ.      Kiitos  läksystä!   Juu,  en  löytänyt paljaaksihakkuilla  tehtyjen taimikoiden (taimikkorästien) osuutta  ja siihen verrattavaa  kehittyneen jk- metsän osuutta ( luke) tehtävästäni.    Mihin kysymykseen haluat vastauksen?

Niinpä siitä repiää satanen hehtaarilta vuodessa..  siihen pitää iskeä!  On tekijälle kevyttä , 28  kertaa  nostelee mottiin jää toinen euro puusta ehkä ihelle, sillä saapi uuden taimen eikä jaksot lopu .  Tämä ei  oo jk juttu!

Visa, mehtä ukon kanssa kanssa samoissa performansseissa siellä menet täydestä .  Joudun  lopettelemaan kun on  niin Aapelin aiheisiin viittaavaa, mutta  tylsää,   enkä  pidä pajunkuorenmausta.   Aikansa kuttai !