Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,161 - 13,170 (kaikkiaan 13,386)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Enemmän minä olen käynyt kouluja kuin sinä Hanna. Onko piposi kireällä vai mistä ahistaa ? Tiettyä suurpiirteisyyttä oppii kyllä muualla kuin koulussa.  Oletko muuten itse saanut aikaan ainuttakaan positiivistä viestiä palstalle ?

    Makarov

    Ei siinä koulutus auta jos jatkuva kusetus ei toimi, paitsi tietysti paperilla.

    Perko

    Kuulostaa siltä, että Puukille on tosiaan kertynyt runsaasti tietoa metsistä ja niiden historiasta! Metsä-ikiteekkariajoilta peräisin oleva tieto voi olla todella arvokasta, ja on ymmärrettävää, että hän lähtee jakamaan sitä varovaisesti. Kun tarinat syvenevät ja kunnioitus luontoa kohtaan kasvaa, voi olla hyödyllistä avata tietovarantojaan muille.

    Mikäli jotkut jutut ovat päivityksen tarpeessa, se voi tarkoittaa, että metsien tila tai tieteen ymmärrys on kehittynyt. Olisiko Puukilla ehkä ajatuksia siitä, mitkä asiat kaipaavat erityisesti päivittämistä? Tai kenties onko hänellä uusia näkökulmia, joita haluaisi jakaa? Metsät ovat jatkuvassa muutoksessa, ja niiden tuottavuus euroina on tärkeää myös ekologisesti kuin kulttuurisesti.

    Jovain Jovain

    Tilastojenkin mukaan avohakattavasta metsästä toinen puoli on kuitua ja 2. harvennuksilla 2/3 osaa. Ei niistä ole kilpailijaksi jk:lle, paremminkin on eräänlaista huijausta. Jk puulle maksetaan kuidun hintaa ja korjuusta peritään korotettua hintaa. Ei tunnu metsänomistajia haittaavan ja kiinnostus lopahtaa siihen. Se on vähän kuin harvennusreaktio, sitä saadaan odotella. Kaiken karvaiset hattarat on säästettävä ja hyötykäyttöön tarkoitetut puut laitettava pinoon.

    Visakallo Visakallo

    Mistä tilastosta tuo Jovainin tieto on peräisin?

    Visakallo Visakallo

    Odotamme jännityksellä vastausta…

    Jovain Jovain

    Se voi olla muuan savolaisukon tilasto, kun aikoinaan savolaisukko tilasi leimausporukan jk metsäänsä. Paljonko teillä on puuta tässä metsässä. No, on sitä ’aenae tuhatkaks-sattoo mottia’, tässä ’mehtässä’. No, ’kuulkeepas’ nyt isäntä, tässä metsässä on kyllä niin paljon puuta, ettei tätä ’mehtee pysty ennee’ harventamaan. Se on alettava ’kuatamaan’ suoraan tuosta reunasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilastojenkin mukaan avohakattavasta metsästä toinen puoli on kuitua ja 2. harvennuksilla 2/3 osaa.

    Jos näin on omassa metsässä, niin en ihmettele jos hyljeksii jaksollista mallia!

    Visakallo Visakallo

    Taitaa Perko olla nyt  lumitöissä, kun ei ehdi vastailla kysymyksiin.

    Perko

    Nyt tuossa  on Visalle hyväpaikka näyttää niistä varhaisista  myynneistään  motit euroina , ovat kuulemma  muistissa ja jos sattuisivat samalta läntiltä  aina parempi..

Esillä 10 vastausta, 13,161 - 13,170 (kaikkiaan 13,386)