› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,111 - 13,120 (kaikkiaan 13,122)
1 2 3 … 1 311 1 312 1 313

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Berza 13.12.2024, 19:39

    Kyllähän tuo Valkosen 15-30 prosenttia kertoo sen kannattavuuden eron. Kun se valikoidulla paikoillakin on noin iso, todennäköisesti isommassa mitassa käytettynä se prosentti olisi vieläkin isonpi.

    Ei kannattavuuden vuoksi tätä kannata markkinoida, mielestäni tätä voisi mainostaa lähinnä  metsän monimuotoisuuden, maiseman jne teemoilla.

    Perkon vähättelyä tuosta kasvusta 27 vuotiaalle metsälle kyllä ihmettelen. Näinkö vajavaiset tiedot hänellä on puun kasvu käyrästä ikä huomioiden.🤔

    Perko 13.12.2024, 19:55

    Kun on 70 vuotta ihmeenä pidetty kasvu, on varjeltu, ettei kukaan suurimmista petäjistään myy, ellei luovuta kaikkea muutakin ja istuta ostotaimilla paljaaksihakkuuta. Osan puista joutui antamaan ilmaiseksi ja joitain myydään erilaisilla vähennyksillä sellukattilaan. On edelleen porukkaa, joka ei käsitä aukkojen kierrätystä, mikä johtaa siihen, että yli puolet metsistä on 2-3 motin kasvulla kaiken aikaa, ja tämä jatkuu edelleen!

    Mitä tekemistä Perkon 15 vuotta vanhoilla tiedoilla on nyt vuonna 2024? VMI-mittaukset merkitsevät ja niistä julkaistaan tietoja, joita konsernit eivät kerro. Joku kysyy vuonna 2024 kuin avaruuden muukalainen, mitä se on.

    Pystykauppa on =” kahden vuoden vuokraoikeus hakata tietyn alan puita”. Webinaarissa mainittiin tienvarsihinta, joka on vertailukelpoinen. Puunmyyjät ohjataan pystykauppoihin ja muuhun haluttuun käyttäytymiseen mielivaltaisilla puun ja palveluiden hinnoilla, soveltamalla puun hinnan näennäistä korotusta, jolla palkitaan puunmyyjiä avohakkuun hyväksymisestä. Kaikkien puunjakeiden tienvarsihinnoin tulisi olla metsälehden hintaseurannassa, jossa korjuukustannukset eivät häiritse vertailua. Hinnoittelulla pakotetaan hakkuutapaan, jossa korjuukustannukset eivät näy. Menettely on 70-luvun peruja.

     

    Metsuri motokuski 13.12.2024, 20:02

    Nytkö perko tunnusti tuossa viimeisessä kappaleessa sen että jk metsästä hakatulla puulla on alhaisempi kantohinta ? Mehän olemme sen tienneet koska se on harvennuspuun taksa.

    Visakallo 13.12.2024, 20:09

    Jotenkin tuota Perkoa käy jo sääliksi. Tulee mieleen se optimistin ja pessimistin määritelmä, jossa optimisti näkee juuston, mutta pessimisti vain reiät. Miten ihmisen ajatusmaailma voikin nyrjähtää noin nurinkuriseksi?

    A.Jalkanen 13.12.2024, 20:10

    Hinnoittelulla pakotetaan hakkuutapaan, jossa korjuukustannukset eivät näy.

    Näkyvät tavallaan siinä, että pystykauppahinta on erilainen erilaisilla kohteilla. Ennen vanhaan kun oli hintasopimukset, hinnoittelutekijät oli kerrottu selkeästi. Puun myyjien kustannustietoisuus lienee nykyään lähes kauttaaltaan heikompaa tasoa kuin ennen, ja ainoastaan hankintahakkaajat ymmärtävät kunnolla kustannusrakenteen.

    Perko 13.12.2024, 20:27

    A J .  Jos  käyttää myh  palvelua  niin onko yläharvennustukilla   päätehakkuun tukin hinta  tai jokin muu?

    Jovain 13.12.2024, 20:55

    Tuo jk puun alempi hinta on niitä kestoväittämiä, mitä täällä harrastetaan ja taitaa olla käytännössäkin. Harvennuspuun hinnalla on harvennuspuun hinta ja taksa, tuskin on linkitettävissä jk puun hintoihin. On vähän kun väitetään harvennusreaktiosta. Olikohan sitä, jos puustopääomista ja metsänhoidosta huolehditaan. Tuskin kannattaa paisutella. Kysymys on enemmänkin alijäämäisistä odotuksista, kun päähuomio on taimettumisessa ja metsän uusiutumisessa. Pitkä on uusiutumisen aika jaksottaisessa metsänhoidossakin. Puoli kiertoa, mutta tarkoittaa vasta vuoroisesti jk:ssa puun tuottamista, lähinnä tukkia, tukin hinnalla ja koko ajan.

    A.Jalkanen 13.12.2024, 21:06

    Ei ole tietoa Perko, mutta veikkaan että harvennushinta. Mhy ei varmaan vaikuta hinnoitteluun mitenkään.

    Olisi hyvä selvittää onko niin kuin Pukkala blogissa arveli, että poiminnan kustannus riippuu vahvasti poistettavien puiden koosta. Eli kohteessa jossa ei tarvitse harventaa nuoria puita, voi saada hyvänkin hinnan. Metsänomistajahan voi tehdä kuitupuun kokoisten ryppäiden harvennukset myös itse, vaikka polttopuiksi.

    Metsuri motokuski 13.12.2024, 22:31

    Niin se harvennushinta muodostuu juuri siitä poiminnasta. Korjuukustannukset ovat luonnollisesti suuremmat kuin aukkohakkuussa. Jos metsäyhtiö maksaa päätehakkuu hinnan niin yhtiö ottaa silloin kontolleen korkeamman korjuukulun. Sen vuoksi harvennuksella on aina halvempi puun hinta. Urakoitsijan korjuukulut muodostuvat tuntituotoksesta ja puun litra koosta. Mitä enemmän puuta joutuu kuutioon hakkaamaan sitä enemmän se työtä vaatii.

    . 13.12.2024, 22:51

    käytännössä tämä juuri näin menee luonnollisesti myös kun on urakalla eli kuutiometriä taksat ovat

    Tulos tai ulos

Esillä 10 vastausta, 13,111 - 13,120 (kaikkiaan 13,122)
1 2 3 … 1 311 1 312 1 313