Suurimmalla mo ei ole kykyä palkata maanmuokkaajia, metsänviljelyyn, taimikonhoitoon ja raivaukseen.  Outoa ,  hakee yrittäjiä välttääkseen  eläkemaksut ja vakuutukset  ym sivukulut.  Uudet ”kevytyrittäjät ”  saattaa unohtaa  samat kulut  sopimuksessa. Mahdollista jälleen   kiinalaisen  ” kivenhakkaajan syndrooma”.  Joku koijari välittäjänä  ja  jää velvollisuudet unholaan.

Yleensä jk:ssa poistetaan kaiken kokoisia puita. Silloin kantohinta/kuutio on 2.harvennuksen tasoa. Lisänä jäävän puuston varominen.

Miten muka harsinnan vois uusia 10 vuoden välein, kun harvennusreaktio tulee vasta 10-15 vuoden päästä harsinnasta ?

Ei kannata itseporautuvilla ruuvveilla sitä roiskeläppää kiinnittää ku huomannut että ne tärinästä ajan saatossa löystyy

Onhan se nopea tapa kuitenkin

Tuossa Kiuruveden Metsolan videossa näkyi sellainen jatkuvan kasvatuksen metsä, kuin mitä ne voi olla, kuusikkokuviota lukuunottamatta. Männiköt valoisampina pystyvät uudistumaan kuuselle, kuusikot sen sijaan estävät kaiken luontaisen uudistumisen, jos niitä ei pidetä riittävän harvana. Kuusettuvana jatkuvana kasvatuksena voi jatkaa, mutta sitä kuusikkokuviota tuskin saa jk:ksi enää muuten, kuin melkoisella riskillä. Ilmeisen hyvän aikaa kasvanut tiheänä, niin melkoisen varovasti pitäisi avata, ja sittenkin voi lopulta tuulenkaadot ja kuusipora tehdä selvää jälkeä.

Pukkalan linkistä:

”..eikä yhdessäkään jk-leimikossa ole yhtään korjuuvauriota..”  Kun hakkuuttaja olisi teettänytkin kaikki ja sen viidennen hakkuunsa samaan leimikkoon, juttu olisi uskottava.

”..virheellisesti, että puunkorjuu olisi jk:ssa hintaeron verran kalliimpaa..” Korjuussa ero on useita euroja motille. Lisäksi tulevat jaksollisen lisät kesä tai kelirikkokorjuulle kantohintaan.

”Nyrkkisääntö on, että jos metsikössä on kuiturunkoja 5m2 tai yli..” Todella kyseenalainen väite yläharvennuksen kannattavuudesta avohakkuuseen nähden..!