Jatkuva kasvatus käytännössä.

Valtaapitäviltä vanhan toistoa ja posketonta väittämistä. Voihan se olla jotain sos. politiikkaa, työtä toimeentuloa ja hyvinvointia ja jakamista monille. Eihän metsänhoidossa toteudu esim. myöhempiä harvennusreaktioita tai kasvun hiipumista, jos huolehditaan puustopääomista, kestävistä korjuun poistumista tai jos ohjatusta metsänhoidosta huolehditaan. Kysymys ei ole puustopääomien syömisestä, vaan enemmänkin jakamisesta. Hoitamattomia ja vajaatuottoisia metsiä suomen maassa riittää ja ovat lisääntymään päin.  Hankintakauppa puolustaa paikkaansa, olipa kysymys omasta työstä tai ostopalveluista.  Puukaupan ja korjuun markkinoilla liikkuu paljon rahaa, sitä riittää myös kotiutettavaksi. Luulisi omaehtoiseen puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvän myös edistämistarpeita, ettei ole valumassa kokonaan valtaapitävien hyväksi?

Summafuktiolaskenta ei liity mitenkään kasvatettavien puiden valintaan.

Valinta ja laskenta voi olla eri juttuja.   Laskemalla on mahdollista  löytää  optimaalinen malli .  Paljaaksihakkuilla sillä asialla ei ole niin  väliä, juu!

Jk:n kanssa tahtoo olla niin, että teoria ja käytäntö eivät oikein kohtaa. Tästä kertoo hyvin sekin, että kertaakaan niiden 16 vuoden aikana  kun olen täällä palstalla ollut, ei  kukaan ole vielä kertonut, miten jk-metsiä hakataan ja hoidetaan niin, että ne myös uudistuvat.

Matematiikka on kyllä eksakti tiede, se antaa vain oikeita arvoja. Vastaukset ei välttämättä ole oikeita, sillä jos lähtöarvot on pielessä, on funktion tulos matemaattisesti oikea, mutta vastaus väärä.

Jk-hakkuun matemaattista mallia ei todellakaan saa kutistettua mihinkään yhteenlaskuun. Täällä esitettyjä kannattavuuslaskelmia seuratessa näyttää siltä, että tuottoa laskiessa on käytetty tavanomaista hoidetun kasvatusmetsän kasvua 10m³/ha vuodessa, ja laskettu koko kasvun menevän tukkipuun kasvuun, ja vieläpä juuri seuraavassa hakkuussa korjattavan tukkipuun. Lisäksi oletetaan, että jk-hakkuun jälkeen kasvu pysyy edelleen samana, eli aiemmin varjossa olleista puista juuri sitä seuraavassa hakkuussa korjattavat ottavat kasvukseen seuraavat 10 mottia. Korjausta saadaan, jos oletetaan kokonaiskasvun olevan vaikkapa 15 mottia, josta 10 menee tukille, mutta mukavalta näyttävä kaava törmää puuston biologiaan. Jk-metsässä kun taimettumisen takia joudutaan kasvattamaan puustoa harvempana, niin yksittäisen puun kasvun pitäisi olla melko hurjaa huolimatta siitä, että ympärillä on pidempiä puita varjostamassa.

Summafunktioiden sijaan kannattaakin enemmän keskittyä biologiaan.