Jatkuva kasvatus käytännössä.

Jos otetaan metsänkasvatusoppia luonnonmetsien häiriödynamiikasta, voidaan ajatella että jk-poiminta vastaa rehevän kasvupaikan yksittäisten puiden kuolemista vanhuuteen tai tuhoihin, ja vastaavasti pienaukkohakkuu vastaa kuivan kasvupaikan osittaista pintakuloa tai pienialaista tuhoa. Suojuspuuhakkuu samoin mutta hiukan isommassa mittakaavassa. Laaja-alaisten metsätuhojen (metsäpalo, tuuli- tai hyönteistuho) metsänhoidollinen vastine on jaksollisen menetelmän avohakkuu. Tiheän nuoren metsän itseharvenemisen vastine on jaksollinen alaharvennus.

Summa summarum. Jos halutaan matkia luonnonprosesseja, käytetään sekä jatkuvan että jaksollisen menetelmän hakkuutapoja erilaisina yhdistelminä. Monimuotoisuuden maksimointi edellyttää, että metsään jää lisäksi suojeltuja kohtia ja luonnonmetsien ominaispiirteitä (lahopuut, palaneet puut, isot ja vanhat puut, laaja puulajien kirjo).

Noiden prosenttiosuuksien kanssa tulisi olla huolellinen tai vaihtoehtoisesti hylätä ne.

Mitä tarkoittaa lause ”pieneneminen todetaan olevan 15-30 prosenttia”? Kuinka paljon kasvu on pienentynyt ja mistä arvosta se on laskettu?

Laskemalla avovaiheen kasvun ja jk puuston erotuksen, saadaan vuosikymmen 300–1000 % jk puuston eduksi. Kokopinta-alan kasvu ei aukkojen jälkeen yhteenlaskettunakaan ylitä 7,5 m³ kasvua (valtakunnan inventointitieto). Pienialaisena tuottotavoitteena tulisi laskea kassavirta ja tuottavuuden kautta saavutettava tulos. Tässä aito jk puusto pärjää erinomaisesti; muu on kenties turhaa, jk metsä on vahvassa kasvussa ja het” kohta puuta kovalla hinnalla myynnissä.

Jk:n 15-30% tasaikäistä heikompi keskikasvu normaalikiertoajalla.

Harvennusreaktion myöhästyminen harsinnan jälkeen on tosiasia jota olen yrittänyt kertoa useampaan otteeseen aiemminkin. Siinä ei ole mitään epäselvää että jk:n keskikasvu on keskimäärin tuon 15-30% verran heikompi.

Olen tuon tutkimuksen aiemmin lukenut.  Tuijotatte  varmaan tutkimuksesta ”väärää puuta”!   Siinä metsässä ilman puita, siis aukossa vain harvat näkee kasvua.  Sitä jaksoa kestää joskus useita kertoja samassa  startissa eikä keskikasvu ylitä  2 m³/ha  eikä ole yhtään myyntiä   hinta ei ylitä 30  €   .  Eikä siinä kaikki,    ostajat ostaa useimmiten kuutiomitalla puita eikä kasvua . Silloin  20 vuoden kohdalla on kait  Visa ainut joka on jo tukkipuuta aukostaan myynyt.  Jk metsässä on kasvussa kaiken aikaan tukkipuuntuotanto myynti  tietenkin  on  jo (10 vuoden  kohdalla  7000-  8990 €)  ja 20  myynti  16000 €.   Kasvun  ero näkyy siinä vaiheessa kun istutukset ovat 50 vuoden tietämiin umpeenkasvaneet  parhaassa kasvunkohdassa mutta niiden myynti on jo jäänyt jk:n jälkeen 90 % tuottavuudesta.

Pukkalaa lainaten ,  jk  kokoluokista on opittu ja nykyisin on erilaiset  suhteet  kuin  -90 luvulla.   Se on siitä summafunktiolaskentaa jolla on korjattu lukumäärät.

Aito jk-puusto pärjää  pitämällä metsässä  tukkipuuta vahvassa kasvussa ja sopivasti myynnissä. Uusilla tehtävään suunnitelluilla koneilla osaavat tekijät ovat paras toteuttaja, mutta kukin voi sahata omaansa miten haluaa.  Jk menettelyssä jää ne  energia rääseiköt vähiin eikä tukinmyynnin siivelle tyrkytellä raivauksia ostajalle.