› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 13,374 vastausta, 132 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten hikinen94hikinen94 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 13,041 - 13,050 (kaikkiaan 13,374)
1 2 3 … 1 304 1 305 1 306 … 1 336 1 337 1 338

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2024, 13:03

    Luke kertoo striimissä juuri nyt tuoreesta kirjasta: Continuous Cover Forestry in Boreal Nordic Countries. Open access eli ilmaiseksi ladattavissa. 80 kirjoittajaa Pohjoismaista. Suojuspuuhakkuut lasketaan tässä mukaan peitteisiin menetelmiin. Kirja on laajennettu esitys vuonna 2022 ilmestyneestä suomenkielisestä kirjasta ”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti”.

    Saija Huuskonen:

    Männikössä tulee olla enemmän valoa kuin kuusikossa, joten siellä pienaukko ja suojuspuusto voi toimia paremmin kuin poiminta. Eri-ikäinen metsä kasvaa selkeästi vähemmän kuin tasaikäinen, tosin varauksin, kun vertailut ovat vielä lyhytaikaisia. Tämä ei välttämättä haittaa, kun tavoitteen ei ole näissä kohteissa yleensä puuntuotoksen maksimointi. Erirakenteisen harvennusreaktio tulee hitaammin kuin tasaikäisen, eli vasta 10-15 vuoden päästä. Toisin sanoen poimintahakkuuta ei pitäisi toistaa liian usein. Turvemaalla kasvureaktio voi olla nopeampi.

    https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551772

    Matti Koivula chatissa:

    ”Jos lähtökohdaksi otetaan niiden lajien auttaminen, jotka ovat uhanalaisia metsätalouden takia, niin menetelmää olennaisempaa on luonnonhoidon (lahopuun säästäminen ja tuottaminen, suurten ja vanhojen elävien puiden säästäminen) toteutus ja mitoitus. Muutoin arvelisin, että isossa mittakaavassa metsätalous ja monimuotoisuus ovat parhaiten yhdistettävissä jatkuvan ja jaksollisen metsätalouden yhdistelmillä, niille parhaiten soveltuvilla kohteilla ja hakkuutuotto ja muut metsiin kohdistuvat intressit huomioiden.”

    mehtäukko 11.12.2024, 13:50

    ”..Tulosten mukaan eri-ikäinen metsä kasvaa selkeästi vähemmän kuin tasaikäinen..”     Tämähän onkin puuston luonnollinen ja ymmärrettävä reaktio. Ja sitä suuremmalla syyllä, kun kasvun lisäystoimet ovat ensinnäkin kiellettyjä ja mahdottomia rahan puutteen takia.

    ”… Toisin sanoen poimintahakkuuta ei pitäisi toistaa liian usein…”  Täällähän yksi tyyppi on satuillut 8 vuodesta, joka ei teoriassakaan ole puuston lihomisen kuvassa mahdollista missään kannattavuusmielessä. Polkupyöristä ja pistooleista lähtien on esitetty kyllä teorioita..

    Puuki 11.12.2024, 13:51

    Siinähän se sanotaan ; harvennusreaktion myöhästymisen takia kasvu jää selvästi tasaikäisen metsän kasvusta.  Sitten jotkut täällä kehuu miten harsinta toistuu 10-12 vuoden välein. Siinä syödään koko ajan puustopääomaa.

    Visakallo Visakallo 11.12.2024, 14:13

    Juuri tämän takia jaksollisesta kasvatuksesta on tullut hallitseva menetelmä, koska siinä voidaan harvennukset tehdä puulajista ja maapohjasta riippuen 7-15 vuoden välein, eikä puustopääomaa kuitenkaan syödä. Tämä on tavattoman yksinkertainen asia, mutta joillekin lähes mahdotonta ymmärtää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2024, 14:57

    https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-031-70484-0

    Berza 11.12.2024, 16:33

    Valkosen esitelmässähän tämä kasvun pieneneminen todetaan olevan15-30 prosenttia. Siihen vielä huonompi puun kokonais kantohinta päälle ja jalostus edun menetys. Ei uudistuksiin ja hoitotöihin uppoa noin paljon, mutta jokainen tekee metsillään, siten kuin haluaa ja onhan tuolle jossain mitassa ja tilanteessa oma paikkansa.

    MJO 11.12.2024, 16:46

    Toimii ainoastaan, jollei maisemointi tarkoituksessa halua uudishakkuuta. Silloinkin tulee taloudellisia tappioita.

    Toisena mahdollisena asiana. Maapohja on niin huono puun kasvualustana, että uudistuskulut ovat liian suuret (joutomaa)

    jk-kasvatus pitää toteuttaa niin harvana, että taimettumista syntyy. Ei mitään mahdollisuutta pärjätä jaksolliselle kasvatuksella paremmassa kasvuympäristössä. Siis taloudellisessa mielessä.

    140ärrä 11.12.2024, 17:21

    Onhan niitäkin metsänomistajia, jotka haluaa mennä luonto tai maisema edellä, mutta kuitenkin saada hakkuutuloja, vaikka sitten vähemmän ja harvemmin ja suuremmilla riskeillä. Siihen jk kyllä sopii. Tosin itse en ihan luonnollisena jk:ta pidä sen puolesta, että mikään luonnollinen prosessihan ei poista metsästä yksittäisiä puita siinä määrin ja tuota sellaista rakennetta, kuin jk:ssa tapahtuu, mutta maiseman kannaltahan se on parempi, kun ei tule isoja muutoksia kerralla. Minulle ei siis ole mikään ongelma, jos joku haluaa metsäänsä jk:na hoitaa, kunhan sitä ei aleta pakolla tai paikkansa pitämättömillä väitteillä tyrkyttää.

    mehtäukko 11.12.2024, 17:39

    Kyllä niin. Onhan parempi, että edes siten joku hoitaa metsiään.

    Täällähän ei ole kukaan painottanut ”mennä luonto tai maisema edellä”. On vaan intetty jk:n kannattavuutta, varmuutta yms. jotka eivät pidä paikkaansa.  Kun mihinkään sellaiseen ei ole esitetty perusteluja, onttoa on vakuuttelut.

    Mielipiteissä ei yleensäkään huomioida metsätalouden kokonaisuutta siten, että korjuun varmuus ja onnistuminen puuttuvat siitä. Se on kuitenkin olennainen osa.

    Nostokoukku 11.12.2024, 18:08

    Eipäs juupas. Jo yli 1300 sivua.

Esillä 10 vastausta, 13,041 - 13,050 (kaikkiaan 13,374)
1 2 3 … 1 304 1 305 1 306 … 1 336 1 337 1 338