Voihan tässä olla niinkin, että Perko on meitä kaikkia huomattavasti viisaampi, mutta miten me tyhmemmät voisimme sen edes tajuta.

Visa, päätelmäsi siitä, että olisit vähemmän viisastunut tai että vertailusi olisi virheellinen, voi olla liioiteltu,  vertailusi  on turhake!. Älykkyys ja viisaus eivät aina ilmene akateemisen tiedon tai varallisuuden kautta, joka saattaa olla mys viisautta , vaan myös kyvyssä ymmärtää asioita, tehdä hyviä päätöksiä ja oppia kokemuksista.

On täysin mahdollista, että sinulla on omat vahvuutesi ja näkökulmasi jossa ei ole  monia kulmia, jotka voivat tuoda arvokasta lisäystä keskusteluihin. Älä aliarvioi itseäsi, vaan käytä omia kokemuksiasi  ja ajatuksiasi osana keskustelua!   Viisaudestaan jotkut  voi antaa porukalle selvää näyttöä  huussinseinäkirjoitusillaan .

Voidaan tehdä myös  jakoa viisauden ja jatkuvan kasvatuksen välillä. Jatkuva kasvatus on metsänhoitomenetelmä, jossa pyritään säilyttämään metsä jatkuvassa kasvussa ja vähentämään maaperän ja ekosysteemin häiriöitä. Tämä menetelmä keskittyy puuston monimuotoisuuden ja metsäekosysteemien terveyden ylläpitämiseen, sekä metsänomistajan tuottavuuden  palauttamiseen.

Paljaaksihakkuuta taas käytetään usein suurten alueiden metsien uudistamiseksi kerralla. Tämä menetelmä voi kuitenkin johtaa maaperän eroosioon, biodiversiteetin vähenemiseen ja muihin ympäristöongelmiin, jos sitä ei toteuteta kestävästi.  Pitkällinen  raivausjakso rahattomana  on erityinen  ominaisuus  kytköksissä  aukkoon.

Viisauden käsite liittyy myös siihen, kuinka metsänhoitomenetelmiä valitaan ja toteutetaan. Kestävä metsänhoito edellyttää syvällistä ymmärrystä metsäekosysteemeistä, niiden dynamiikasta ja ihmisen vaikutuksesta niihin. Jatkuva kasvatus nähdään usein paljaaksihakkuuta  viisaampana vaihtoehtona, koska se pyrkii säilyttämään metsän luonnolliset prosessit ja ekosysteemit , erityinen  piirre, se on  muita taloudellisesti tuottavampi.

Lopulta valinta näiden menetelmien välillä syntyy monista tekijöistä,  jopa omistajan iästä ja perheestä johtuen.

En  nimennyt  huussinkirjailijaa!   He ovat enempi häirikköjä kuin kirjailijoita.

PS; visa   , kysyt toistenkin puolesta,  miten te voisitte tajuta.    Oletan vastauksienne perusteella , ette mitenkään.

Kun katson käytännössä jatkuvan kasvatuksen tilan luonnollisia, metsän kiertokulkua jäljitteleviä prosesseja, siitä miten aliskavsokuuset tuhoavat männyt tieltään valoon kasvamalla itse täyteen mittaan tyvilahon kanssa mutta kuolettavan suudelman antaminen männylle on kuuselle sen evoluution antama mieletön etu. Seuraavaksi kun ajourat tehdään kohtaan mistä ei ole aiemmin menty, yhä useampi kuusi saa tämän supervoiman raivata männyn tieltään. Entisissä ajourissa parhaiten viihtyy vatut, heinät ja pajuttarjoten monille hyönteisille ekosysteemin mutta taloudellinen tuotto metsänomistajalle jää ohueksi. Männyn taimia näkyi ilahduttavasti kun taistelin tieltä kaatuneiden kuusien seassa. Jokainen Suomalainen metsähehtaarihan Suomessa joko palaa tai kaatuu tuulessa 200 vuoden välein. Kun palokuormaa tulee tyvilahon tappamista männyissä ja kirjanpainajien lisääntyessä jokavuosi kun tuulen kaatamat puut eivät lopu avohakkuuseen, on metsä valmis tulen maaperän puhdistavaan voimaan.

Siinä missä jaksollinen  kasvattaja tekee tilin nopeasti ja terveesti, jatkuva kasvattaja tosiaan on enempi tuhon tiellä mikä tietysti voi olla metsäekosysteemin kannalta parempi.

Et vaan innostuisi liikaa tulitikkujen kanssa oikomaa näkemiäsi virheitä jos vaikka on vieras tapaus.     Hyvä tarkistella  housunpunttisi ettei niissä vaan tyvilaho kulje riista-alueeltatoiselle. ”Siinä missä jaksollinen kasvattaja tekee tilin nopeasti” , niin silloin siinne saattaa saapuu vävy, ryystää anopin pullakahvit ja tekee sen tilin puista pohjineen päivin pitemmittä pohtimatta ja tuskin jää kuokkimaan.

On vaara tuon latvalahon leviämisestä,  se näkyy ruokkivan itseään!