Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 13,323 vastausta, 131 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 12,921 - 12,930 (kaikkiaan 13,323)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Berza

    Paljon on puhuttu tästä hiilen sidonnasta jk.ta markkinoidessa. Kun kasvu on keskimäärin 22,5 prosenttia pienempää koko puunkierron ajan, voi miettiä tätäkin puolta. Kokonaiskasvuhan on kumminkin pääasia valtakunnan tasolla ja se suoraan määrittää hiilen sidonnankin.🤔

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan Berza. Turvemaan korvissa jk:sta voi olla etua hiilinielun säästäjänä koska nielu on kasvu miinus poistuma. Turvemaan turpeen hajotus on laskennassa nielua pienentävä erä koska se on hiilen lähde.

    mehtäukko

    Jk vähentää tutkitusti hiilensidontaa, se tutkimustieto on olemassa. EDIT

    Edellä AR keroo jk tilan surullisesta näkymistä. Niinpä. Kun tuollainen ostopalsta on kävellyt vastaan, sen jaksollisessa hoidossa ei ole mitään ongelmia. Kuviot hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä kasvukuntoon ja valmiiksi ilman vatulointeja. Sillähän se metsälö alkaa tuottamaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Valitettavasti turvemailla harvassa kasvaville puille käy huonosti. Tuuli korjaa sadon. Nyt on jopa esitetty yhden harvennuksen taktiikkaa tuuli-ja hyönteistuhojen torjumiseksi. Jk ei toimi siis käytännössä juuri missään olosuhteissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Teoria on eri asia kuin käytäntö ja raati täällä vaikuttaa olevan vahvasti sillä kannalla että jk toimii vain teoriassa. Sauli Valkonen on ilmeisesti sillä kannalla että voi pyöriä käytännössäkin, samoin Timot (Kujala ja Pukkala) sekä Jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva. Itseltäni kokemus asiasta puuttuu, joten en osaa kallistua puoleen enkä toiseen. Talouslaskelmilta putoaa kuitenkin äkkiä pohja pois, jos taimia ei ole eikä kasvatettavia puitakaan.

    PS. Jos luonto kuitenkin tarjoilee meille sopivan jk-lähtökohdan, sen voi hyödyntää, vaikka aluksi pienimuotoisesti. Jokaisella hakkuutavalla on luontainen vastineensa häiriödynamiikassa. Vaikka lopputulos on talousmetsässä hyvin eri näköinen johtuen mm. pienemmästä lahopuun määrästä ja puiden pienemmästä ikävaihtelusta, jotkut eliölajit voivat hyötyä luonnonprosessien matkimisestamme.

    Berza

    Uskon Valkosta ym.ta, että voi toimia oikein valituissa kohteissa. Mutta mitään kaikkialle yleistä mallia on turha ajatellakkaan. Jo pelkästään tuo kasvun pudotus veisi suomen metsäteollisuudelta pohjan, hiilensidonnan lisäksi. Riskit epäonnistumiselle myös ovat turhan suuret ja hyvin valikoiden joudutaan miettimään, missä tätä mallia voisi toteuttaa.

    mehtäukko

    AJ. Kokemus jaksollisen leimikoiden korjuista kaikenlaisissa metsälöissä ei ole tapahtunut niin, ettei huomioita tehtäisi kohteissa ja ympäristössä. Ja se siksi, että laajasta skaalasta on siten riittänyt malli-esimerkkejä omiin sovellutuksiin.

    Ohi kulkiessa näkyy tuleeko johonkin puuntaimet, vai heinikko vesakoineen. Toipuuko harvennusmetsä miten milloinkin…Entä maan kantavuus, korjuun toistot, kantohinnat…  Tähän tulokseen ei vaan kannata alkaa leikkiä liian montaa kärpästä yhdellä iskulla, jota jk on.

    Perko

    Tutkija osaa sanoa  perusasian : ” Talouslaskelmilta putoaa kuitenkin äkkiä pohja pois, jos taimia ei ole eikä kasvatettavia puitakaan.”. A J totuus sopii   malliin jossa vain ensimmäinen ehto toteutuu.  Se on paljaaksihakkuun viritystä siitä on tuloslaskelmat selkeät pitkältä ajalta ja heikko tulos.  Tulevaisuus on synkkä kun lapsityö on  kielletty,   eläkeläisten  voimat loppuu ja vierastyöläisille joutuu maksamaan  riittävän palkan, silloin tulos hupenee entisestään.

    Jatkuva kasvatus  perustuu tietynkokoisiin kasvaviin puihin, siitä  on selkeää tutkittua tietoa, jonka A J on määrittänyt ratkaisevaksi.   Petäjävedellä on yksi  sellainen toteutettu jossa ko teoria on tuottanut  (arvioni ) noin tuhatta € / ha /v. Metsässä on kasvu jatkuvaa.

    Puuki

    Hyvin kasvavia kuvioita löytyy joka pitäjästä mutta se on selviö, että jk:ssa puuston keskikasvu/v. jää vähintään +20% tasaikäisestä. Kun lisäksi unohtuu heikompi saanto/ha ja heikompi kuutiohinta, saadaan tuloksia joita Perko tarjoilee esimerkkinä jk:n paremmuudesta.

    mehtäukko

    MT Metsä, Metsänkasvatuksen emeritusprof. K Mielikäinen ”Satasia säästämällä tuhansien eurojen tappio”: ..näin jätetään käyttämättä jalostettujen viljelytaimien ylivoimainen kasvu ja laatu… Kaikkein toiveikkaampia ovat poimintahakkaajat, jotka uskovat luontoäidin tarjoavan jatkuvaa tukkisatoa ilman uudistamista.Onkohan suosituksissa mukana myös väärää säästäväisyyttä ?…”

Esillä 10 vastausta, 12,921 - 12,930 (kaikkiaan 13,323)