› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,911 - 12,920 (kaikkiaan 13,323)
1 2 3 … 1 291 1 292 1 293 … 1 331 1 332 1 333

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Berza 1.12.2024, 17:59

    Kyllä tuolla aloituksessa on helvetinmoinen vaikutus, ei oo köyhän hommaa muuttaa tyyliä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.12.2024, 18:07

    Ei odotella, vaan ainakin Valkosen esitelmässä kerrottiin, että tutkijat valitsivat mukaan alueita, joissa ensimmäinen satsi taimia oli lähtötilanteessa jk:hon siirryttäessä valmiina. Näin voi metsänomistajakin valita kohteet omassa metsässään.

    Kun on tehty pari kertaa jk-hakkuu, aikaa on kulunut ehkä 30 vuotta? Sinä aikana on syntynyt alikasvokseen taas ihan uusi satsi kuusen taimia, sikäli mikäli on syntyäkseen.

    Jos puiden alla ei ole lainkaan taimiainesta, voi kokeilla alkaako niitä syntyä kun metsää harvennetaan. Silloin optimirakenteeseen pääsy kestää pitkään, ja voi olla parempi tehdä avohakkuu. Silloinhan saadaan monen puulajin taimia keitokseen mukaan.

    Berza 1.12.2024, 18:15

    Paljonkohan suomen metsistä on siinä tilanteessa, että tuollainen siirtyminen olisi jotakuinkin taloudellisestikkin siedettävää.

    Rane 1.12.2024, 18:18

    Jatkuvan kasvatuksen huippukonsulenttien lupauksia voi muistella kun korjaa tuulenkaatoja…

    Tuuli riepoi arvoleimikon – Metsälehti

     

    Berza 1.12.2024, 18:24

    Tuulituhot on kyllä lisääntyneet selvästi muutamien vuosikymmenten aikana. Ilman muuta tuollainen harva varttuneempi puusto on vaarassa. Ei ehken sovellu ensinkään tuuliaroille maastoille.

    Makarov 1.12.2024, 22:21

    No myönnän virheeni eilisen esimerkin jk kuviosta josta kerroin. Kun kahdeksan vuotta oli mennyt eikä tullut kuin heinää ja tuulenkaatoja minun olisi pitänyt vain olla sinnikäs ja malttaa vielä odottaa 30-40 vuotta. Ehkä olin turhan hätäinen?

    mehtäukko 2.12.2024, 05:32

    Siinä on konkretiaa.

    Berza 2.12.2024, 08:18

    Kyllähän näyttää siltä, ettei kannattaisi markkinoida tätä mallia muuten kuin ”valmiiseen maastoon”. Harvalla metsänomistajalla on aikaa odottaa kymmeniä vuosia, mahdollisten tuulen kaatojen kanssa.  Tietysti voisi nopeuttaa siirtymää istuttamalla sitä aluspuustoa, mutta sekin pitäisi tehdä vuosikymmenten aikana useina kertoina. Kivulias ja kallis tie on tämä siirtyminen. Moni metsänomistaja ennättää kuolla, ennen kuin tulokset on nähtävillä. Ilman muuta  kannatettava kokeilu metsänkasvatuksessa, kun maasto ja puusto siihen sopii. Näitä valmiita kuvioita on vaan niin pirun vähän, en oikein keksi yhtään ”omilla tantereilla”, ainakaan isonpaa, itselläni ei kyllä ole näitä. Ilmankos tämän suunnan metsäammattilaiset ovat kolkkoja näkemyksiä kertoneet tästä. On yritetty väärään paikkaan tätä istuttaa. Näitähän rahastoilta ostettuja torna on joutunut täällä päin pistämään aukoiksi, kuten piti tehdä myös ketjun aloituksen kuviossa.

    Luken olisi kannattanut myös  tätä siirtymää testata metsään, missä puusto ei ole valmis siihen.

    Jovain 2.12.2024, 09:11

    Tuntuma tällä hetkellä jk metsän hoitoon on huono ja aina voidaan kysyä, voiko sitä 40-50 vuoden siirtymäajan jälkeen parempaa ollakaan. Alan tutkimus hyllytettiin ja jäikö tutkimus  vaiheeseen. Ainakin täällä keskustelussa esitetään poskettomia väittämiä.  Niitä jk metsiä eli kelvollisia taimistoja ja kehittyvää jk metsää on tälläkin hetkellä, mutta eivät kelvanneet vanhan lain aikana ja uusi laki tunnistaa niitä huonosti. Aukeaksi vaan kaikki, se tuntuu olevan metsänhoidon malli tällä hetkellä. Metsien tuoton kannalta se tarkoittaa tietenkin, eletään hyviä aikoja, mutta se perustuu metsien tähänastiseen tuottoon ja voidaan pitää metsien parturointina.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 2.12.2024, 09:24

    JK tilalla missä olen niin näkyy monet  JK metsän vaiheet kuusi- ja hieskoivu aliskasvos 1 ja 2 harvennusmännikössä, aliskasvoksesta kehittynyttä hieskoivu kuusimetsä ja hieskoivujen alla uutta surkean näköistä kuusialiskasvosta kun isot puutkin on täysin lahoja. On Mäntyjen Siemenpuu metsää säästetyllä kuusialiskasboksessa, paikoin muokattu. Tilan juoni on on kuusi kasvaa väärässä paikassa huonosti ja toisaalla lahona, männyissä on ravinnehäiriötä, pitäs lannoittaa, mutta JK:ssa ei ole lannoitusta, paikoin on jouduttu muokkaamaan ja ojat pitäisi tulevaisuudessa kunnostaa. Kuuset tulevat kärsimään jo muutenkin. Yhteenvetona todella surullinen näky. Ylispuu hakkuut on aina ollut sallittuja, että kuusialiskasvoksen kehityskyky on selvillä tehtiinpä sitä mikro tai makrotasolla. Koivuista ei tukkia juurikaan saada ja kuuse istutusmetsäntiheys antaa ylivoimaiset kuutiot ja tuotot siellä missä kuusialiskasvoksella jotain toivoa olisi.

Esillä 10 vastausta, 12,911 - 12,920 (kaikkiaan 13,323)
1 2 3 … 1 291 1 292 1 293 … 1 331 1 332 1 333