Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,901 - 12,910 (kaikkiaan 13,323)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Berza

    No, alle 10 v tuossa lukee, sehän voi olla viisikin. Kun noustaan vaikka kainuun korkeudelle, luku voi olla lähempänä kymppiäkin. Huonoimmillaan jk.ssa tämä aika voi olla 40-60 v, mikäli näihin on uskominen.

    Perko

    Mie en muististani tiedä Valkosen laskelmaa, mutta  siemenpuiden laatu ja perimä ovat eduksi  usean kerran  kylvöön,  ne naturan  tavoitteet ovat miulle tuntemattomat .   Tuottavassa kasvussa voi olla  muutakin  puustoa  (  9,5 –  6 %  tuotolla)   optimitiheydellä  jolla taantuma ja pysähtyneisyys vältetään.   Hakkuiden   ongelmiin ratkaisut  tekee konevalmistajat joita  korjuussa käytetään.  Myynnin hinnoitteluun tulee olla  myyjällä selkeä  päätäntäperuste  ja sitä tulee vahvistaa .

    Metsän alkutuotannon johtamisessa  pitää välttää  kyvyttömien  ja osaamattomien ehtoja.

    mehtäukko

    Tuollaisia perusteettomia lauseenpätkiä sitä voi kopioida kerta toisensa jälkeen,- tuloksetta.

    ”Hakkuiden ongelmiin…” tekemällä tehtyihin haasteisiin kun ei tarvitse eikä ole kenenkään konevalmistajan intressiä kehittää mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kts. Saulin esitelmä kuusikoista vuodelta 2022. Kohdassa 9:16 on kuva eri-ikäiskuusikon tilavuus ja tilavuuskasvu. Sauli kommentoi hämmästyneensä sitä että myös alhaisissa puustopääomissa nähdään yllättävän hyviä kasvuja. Itse näen kuvassa kuitenkin lievän nousevan suunnan, kun katsotaan kunkin paikkakunnan sisällä eri koealojen kasvuja. Yleensä kasvu on siis hiukan parempaa hieman puustoisemmassa metsikössä. Mikkeli on poikkeus säännöstä.

    http://www.youtube.com/watch?v=lMyU04tT7Zk

    Perko

    Kenelle  A J  haluat nuo ohjeet ojentaa?   Olen  nuo käytännöt sieltä selvittänyt eikä ne just poikkea omistani.  Kummalista jos ovat vielä täällä jollekin uutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No ihan kuka vaan haluaa videon katsoa. Ei aina ole kyse sinusta Perko! Videon sanoma on ehkä terveellisin niille, jotka ovat tiukasti sitä mieltä että ei jk voi toimia koskaan eikä missään.

    Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti

    https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551772

    Raportti joka sisältää myös erikseen ohjeet turvemaille, esimerkiksi suojuspuuhakkuun kerrotaan toimivan hyvin kuusen luontaisessa uudistamisessa korpikasvupaikoilla. Männyn ylispuukasvatuksesta sanotaan että se muistuttaa normaalia siemenpuilla uudistamista. Maanmuokkaus kannattaa tehdä, jos taimia ei ole valmiina karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta.

    Berza

    Oikeestaan tuo esitelmä oli pitkälle sitä, mitä olen itsekkin ajatellut tästä. Tuolle sopivassa maastossa/tilanteessa on sijansa. Mutta kannattavuus ei kyllä tuon mukaan noinkaan suotuisissa olosuhteissa ole välttämättä kilpailukykyinen. Jos 1,3 metriin puun kasvuun menee aikaa 40-60 vuotta ja kasvu on 15-30 prosenttia pienempää, kyllä tuolla on suuri vaikutus lopputulokseen. Tietysti hoitotyöt jää pois, mutta vastaavasti päätehakkuussa puun hinta on korkeanpi. Se kyllä tuossa myös tuli selväksi, että siirtyminen tuohon on tosi pitkä ja vaivalloinen, eikä kyllä ”halpakaan”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jalostushyötyä ei Valkosen esityksen kasvuarvioissa oltu huomioitu, eli se parantaa vielä jaksollisen kilpailuasemaa. Alikasvoksen pitkä alkukehitys ei haittaa, jos taimet saadaan ilmaiseksi ja jos ne ovat kasvukykyisiä. Ehkä tuo 40-60 on maksimi. Kun metsää aletaan harventaa, kuusen taimia syntyy lisää ja syntyvien taimien kehitys nopeutuu. Jatkuvassakin metsässä voi olla tarpeen tehdä taimikonhoitoa ja ainakin pienaukoissa se on todennäköisesti tarpeen. Taloustulos voi olla ihan hyvä, jos menetelmä onnistuu.

    Ellei taimia synny tai puut kaatuvat myrskyssä, menetelmä jää väliaikaiseksi ja päädytään metsänviljelyyn.

    mehtäukko

    ”…Alikasvoksen pitkä alkukehitys ei haittaa, jos taimet saadaan ilmaiseksi ja jos ne ovat kasvukykyisiä. Ehkä tuo 40-60 on…”

    Sopisiko kysyä, miksi täällä edes keskustellaan prosenteista, nna:sta tai tuotto-odotuksista, jos perälauta ei pidä missään muussakaan? 40-60 vuotta jk:n odottelutaimikkoa tarkoittaa, että puolitoista aktiivi omistajasukupolvea (1 1/2) kerkeää ihmetellä ja odotella uuden alun ihmettä!

     

Esillä 10 vastausta, 12,901 - 12,910 (kaikkiaan 13,323)