Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,871 - 12,880 (kaikkiaan 13,323)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    En minä mitään kierrä. Kuten on aiemminkin puhuttu, metsänhoidon suositukset on laadittu niin että metsälle saa niitä noudattaen noin 3 prosentin tuoton. Tässä on siis käytetty nna-laskentaa eli joku muu on tehnyt ne puolestani. Voin tyytyä tähän tai tehdä omia hienosäätöjä ja omaa laskentaa.

    Lue RR linkin teksti ja lisäksi vasemman reunan valikosta ”Kannattavuuden mittaaminen”. Nähdään että ei tarvitse hirttäytyä yhteen mittariin, vaan voi käyttää useampia päätöstilanteen ja halutun ennustehorisontin mukaan. Esimerkiksi päätehakkuun ajoitusta mietittäessä käytetään arvokasvua. Muun muassa metsäsijoittaja Jyrki Ketola on raportoinut näitä esitelmissään.

    Jos RR mietit pelkästään uudistamisinvestoinnin tuottoa, päädyt johonkin, mutta joku toinen päätöksentekijä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun. Teillä on silloin erilainen tuottotavoite nna-laskelmassanne ja erilainen riskiin suhtautuminen. Mielestäni Puukilla on realistisin ote asiaan: otetaan huomioon kaikki tuotot metsässä ja sen ulkopuolella.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsatalouden-kannattavuus

    mehtäukko

    Jos joku henkilö lähtee esim. spv kautta puuntuottajaksi, ja hankkii ajan saatossa sopivia lisämaita niin, että pinta-alat alkavat vaikkapa kolmosella, kyllä toimintaan riittää kasvatus-ja hoitomallit. Tietysti on ymmärrettävä kaupankäynti, suhteet rahalaitokseen yms. kumppanuus. Perehtyminen menetelmiin,syihin, seurauksiin sekä mahdollisuuksiin parhaiden käytänteiden sovellutuksissa henkilö saa kulloinkin saatavilla olevan tuoton. Ja siihen vaikuttaa vuotuiset sää -, ja hintavaihtelutkin.  Siinä ei tarvitse edellä esitettyä yksin puin puntarointia, korkovaatimuksia tai edes tuottovaatimuksia. 

    Kun toiminta metsissä on tutkimustulosten ja mallien mukaisti toteutettua, se antaa saatavilla olevan tuoton, laski tai vaati kuka mitä hyvänsä.

    Perko

    ”Olisiko R.Rannalla vastausta tuolla edellä esittämääni kysymykseen? Se kun on aivan olennainen asia jk-kasvatuksessa.”

    Niin sanottuja väliinputoajia  jää joista on kiusaa  laajalle osalle  eikä pelkästään keskusteluissa.

    Koulutuksen rooli on tässä keskeinen: sen tulisi tarjota joustavia ja saavutettavia oppimisratkaisuja, jotka mahdollistavat eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten osallistuvan jatkuvaan oppimiseen. Verkkokurssit, työpajat ja mentorointi voisivat olla tehokkaita keinoja uusien taitojen hankkimiseen ja vanhojen päivittämiseen.

    Visakallo Visakallo

    Eipä tunnu Perkollakaan olla vastausta kysymykseeni, kun alkoi asian vierestä kirjoitella. Olisiko jo vähitellen tullut aika taas vaihtaa nimimerkkiäsi? Näkyy menneen kuukauden aikana useammalla olleen täällä aivan asiallisia ja mielenkiintoisia keskusteluja monista eri aiheista. Perko oli sen sijaan tapansa mukaan jatkanut yhden ja ainoan aiheensa parissa. Muidenkin kevytnimimerkkien taantuminen näyttää myös jatkuneen.

    suorittava porras suorittava porras

    Perkon kommenttiin…

    Hyvä ,kun hoksasit. Fiksuimmilla on jo 70 vuotta etumatkaa.

    Berza

    No, tuleeko Perko mökkiläiselle ja minulle kertomaan, mikä on menossa pieleen tässä yrityksessämme. Ehkä ammattimiehen ohjeilla laiva saadaan käännetyksi vielä, tai karillahan se nyt on.

    Perko

    Huijauksen vaikutus metsätuloihin on tutkimaton alue.  nykyisten pankkihuijareita vastaan  on on ryhdytty mutta miten on  alkutuotannon  rehellisyyteen uskovien  metsän tuhoaminen tuottamattomaksi aukoksi puukaupassa   ja miten siihen tulee varautua?

    Perko

    Sorry  Berza ,  jouduit oottamaan  olin saunassa.  Tuossa  josta kuvittelen vain  paikan niin on  hankalaa heittää  toiseen systeemiin .  Miten  omistajat itse haluaa,  kokeillen voisi sinne jäättää reilustikin kasvua jatkavaa puusto  7- 8 m välein ne jo saattaa kestää jopa kohtalaista tuulta  ja jatkaisivat tuottoa,  tää näin ekana ilman  sitä  asiakkaan tahtoa.  Niihin väleihin on mahdollista  uusiutua  puusto ja   samalla  on mottikasvu  vaikka 2-3 % tuotolla.  Laskelmia tehden  voisi hake pienimmän riskin ja parhaan tuoton.

    PS: minkälaisen   maiseman  omistaja haluaa  ratkaisee päällimmäisenä!

    Puuki

    Jos kunnollisia alikasvoskuusia ei ole jo valmiina, niin jk kuin sp-menetelmäkin on turhia investointeja.

    Berza

    Samaa itsekkin olen miettinyt, näiden kahden eri kohteen kokemuksesta oppineena. Ei ainakaan omilla tantereillani  törmää tällaisiin valmiisiin jk maastoihin, tai hyvin harvoin. Itse olisin valmis tuon mallin kokeiluun, jos maillani siihen olisi edellytyksiä. Männikkö kankaillahan ei yleensäkään alikasvospuustoa juurikaan ole. Koivu- kuusi maastoissa kyllä kahden puu sukupolven verran tuota voi harrastaa ja se onkin itselleni hyvin luonnollista.

    Onkohan karuilla männikkö kankailla edes teoriassakaan saada tätä mallia toimimaan, tai se vaatinee kasvualustan rikkomista, mutta onko se enää jk.ta 🤔

Esillä 10 vastausta, 12,871 - 12,880 (kaikkiaan 13,323)