Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 4 vastausta, 12,851 - 12,854 (kaikkiaan 12,854)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”…Kannattaa olla suoraan yhteydessä siihen tahoon, jonka päätökset tai toimet koet virheellisiksi. Voit esittää havaintosi ja vaatia selvitystä tai oikaisua. Mitä tulee  mhy:n havaintoihin, avohoidon  tuottoon  ja   puuston uusiutumisen liittyviin ongelmiin, on tärkeää tutkia asiaa syvällisesti. Jos epäilet, että aiemmilla toimenpiteillä on ollut vastuuttomia seurauksia, voit… plaap plaap…”

    Kun perkolaisen sylttytehdas on ensin suoltanut satoja sivuja perättömiä väitteitä jk:n harhaisuuden tueksi, kehotus muuttuukin nyt tuoksi. Lukija osaa kyllä tehdä johtopäätökset kokonaisuudesta.

    Perko

    Otaksun, että historia  on oikeassa tässä;  suurimpaan osaan Suomessa  on puusto levinnyt ilman ihmistä , jakanut  uusitumista  myös  itsekseen  ilman neuvontaa  ja  raivaamatta.   Perässä kulkeneet  ” kehitysmaan huijarit” ovat  luoneet sääntöjä tavoitteilleen hallinnoiden toiminta  plantaasilla  ettei justeeriväki katoaisi.  Nähdyn perusteella oppineet neuvokset loi koulutuksen jolla mättäminen ja kantaminen jatkui eikä mättäjät kelvanneet muualle kuin metsään.    Yhtiönpomo laski heidän puolestaan jos oli tarvetta. Tuon metsänviisaan  takintaskuissa oli kosmuskynä, rahat ja FN -pistooli.  Hän sai  pakinjohtajan  paikan josta jäi eläkkeelle.

    Näiden teemoja yhdistävänä tekijänä on oppimisen asenne ja tulon hakeminen – niin metsän käytössä kuin omassa koulutuspolussa. Kaikesta, mitä teemme, voimme oppia ja jatkaa  kasvua, kunhan pyrimme pysymään avoimina uusille tiedoille ja ideoille. Kuten sukupolvemme, joka 60-luvulla etsi uusia mahdollisuuksia, voimme edelleen  osallistua oppimisprosessiin, joka mahdollistaa menestymisen nykypäivän nopeasti muuttuvassa maailmassa.

    Makarov

    Hyvin hoidetulta jaksollisesti kasvatetusta metsätilalta (johon itse luen koko omistamani pinta-alan) pystyy myymään puuta käytännössä vuosittain  kasvun verran. Jos keskikasvu on hehtaarille vaikka 7m3,  josta 3.5m3 olisi tukkia ja 3.5 olisi kuitua. Jk:ssa jos vuosittain möisi kasvun verran niin vuosikasvu olisi varmaan jotakin 3m3 luokkaa, josta 2m3 tukkia 1m3 kuitua. Aika iso ero jaksolliseen, jos ajatellaan että jaksollisessa 10% tulosta menisi hoitotöihin niin ero on vieläkin iso. Eli tulo olisi jk:ssa n.170€ ha ja jaksollisessa n.340€ha vuosittain. 70€/tukki 30€/kuitu hinnoilla laskettuna. Todennäköisesti jaksollisen hinnat olisivat vähän parempia kuin jk vaikka seassa olisi ensiharvennuksia. Tämmöisen jaksollisen metsätilan pystyt rakentamaan kun ammattitaito siihen riittää. Metsätilan kannattavuutta ei oikein pysty lisäämään muuta kuin lisäämällä puunmyyntiä ja sitä saadaan hoitamalla metsiä hyvin ja oikea aikausesti. Kulut taas ovat metsätilalla vuosittain niin pienet että niitä vähän karsimalla ei ole käytänmön suuria vaikutuksia talouteen.

    Metät kunnossa!

    Hienoa Makarov! 1286 sivua…..sanoit juuri ne avainsanat…..rakentamaan kun ammattitaito…..Perko joutuu jk-liturgiaa suoltamaan kun ei ammattitaitoa (tai paalua) vaan ole. Sorry Boy.

Esillä 4 vastausta, 12,851 - 12,854 (kaikkiaan 12,854)