Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,791 - 12,800 (kaikkiaan 12,804)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Ammatti Raivooja

    Jotain nimiä näillä metsä simulointipeleillä varmasti pn, olkoon sitten apolloja. Viittaukset ja vertaukset kuu ohjelmiin on aika ylätasoista, että en nopeasti lukiessa yhdistänyt siihen.

    Tosiasiassahan näitä simulointipelejä ja jatkuvaa kasvatusta tarvitsevat tutkijat koska asioiden tapahtumiset metsässä on jo todella tarkkaan tiedossa ja vähintään mikrotasolla monenlaisiin skenaarioihin jo törmännyt monet monet ammattilaiset. JK on vielä alue missä voi esittää jotain absurdia ja todeta, että eipä ole tutkittu. Ja ainakun tehdään jotain JK:n nimessä tietysti vika on tekijöissä eikä siinä, että tavoitellaan mahdotonta.

    Jaksollisesta kasvatuksesta joku juuri väitteli tohtoriksi väitteellä, että koivulle riittää 2-vuotta etumatkaa kuusentaimeen. Varmaan jokainen on kokemusperäisesti jo havainnoinut, että ei riitä, mutta tutkijat ja yliopisto on jo aika vieraantunutta Helsingissä metsästä.

    Ammatti Raivooja

    2008 harvennettiin ja heti perään 16 vuoden päästä -> jatkuva myynti, levikset repee.

    Onko JK:ta vai samaa 2 vaihekasvatusta niinku muutkin? Olisiko istutuskuusikko tuottanut samassa kohtaan jo enemmän? varmasti. Mutta istutuskuusikossa ensimmäistä harvennusta joutuu odottamaan 20 vuotta ja sitten on jatkuvaa myyntiä, näillä kriteereillä.

    Jovain

    Kannattaako väitellä siitä, onko metsänhoito jaksottaista tai jatkuvaa. Tuskin paljoa muustakaan. Hoitomuodot ovat päällekkäisiä ja eivät siinä mielessä ole toisiaan pois-sulkevia. Eihän mikään estä metsänhoidossa käyttämästä vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Metsää voidaan kasvattaa hoitomuodosta riippumatta ja uudistaa metsää välittömästi, jos siihen on tarvetta.

    Metsuri motokuski

    Näköjään jovainillakin joskus tulee mitta täyteen.  Joskus yritin pistää keskustelulle stoppia mutta muistaakseni jovain oli ajatusta vastaan. Joko nyt sitten alkaa jahkaaminen riittämään ?

    Jovain

    Eiköhän jatkuva kasvatus ole kestoaihe, tuskin keskustelua saadaan loppumaan. Missä tilassa keskustelu sitten jatkuukaan. Metsänhoito on jatkuvassa muutosvaiheessa, että eiköhän sieltä aiheita riitä.

    Perko

    97 mottia oli  visan  ilmoittama tulos,  sitä vertasin. Niin  ukolla ei ole aiheeseen  kokemusta  eikä asiallista  tietoa mutta  siitä kangertaa kuin se olis hänelle jotain velkaa.

    Tuosta  tuoreimmasta  16 vuoden  vuosituotosta  on arvioni  noin  tonni euroja hehtaari per vuosi.  Tein laskelman sen  sensuuri jo poisti.   Siinä on  vahvaa näyttöä  menetelmien erosta. Melko samaa olen  saanut omasta  metsästä johon on viritys käynnissä.   JK  hoito on  myyntihakkuuta jolla jäävä puusto ohjataan tuottavaan kasvuun  eikä  paljon muuta huseerausta tarvita  metsässä.

    Perko

    Selasin aiempia  jk:en  kiinnostuneiden  juttuja niin siellä Puuki oli laskelmoinut , että jk kasvatuksessa pitää olla myös paksumpia puita.    Niin,,   mihin se tuhon vänkääjäporukka   on sammunut. Kettusen  hyvä esimerkki jota on monesti  käytetty  on yks’ esimerkki josta  saa käsityksen  menetelmän  taloudellisesta  hyödystä verrattuna paljashakkuuseen.  A J on monesti valittanut  uskonsa heikkoutta niin auttoiko Arvon kertomukset, hän  on  ikänsä  sitä tehnyt?

    Makarov

    Tänään moottorisahalla sahasin männikköä joka on istutettu -89. On varsin jytkyä ja olenkin alaharvennuksena ottanut raakalla kädellä kaikki pienemmät pois. Jonkun verran koivua seassa niin nekin aikalailla pois ja Jättänyt parhaat tukkipuut kasvamaan. Seassa aina siellä täällä isoja kuusia niin  niitä jättänyt siementämään kun näyttäs olevan kuusettumisen merkkejä. Maapohjan rehevyys riittää kuuselle niin tarkoitus lannoittaa typellä tämä 5ha alue ensikeväänä ja hakata männikkö n.10-15 vuoden päästä nurin. Nyt kun valoa pääsee männikköön reippaan harvennukset jälkeen niin katsotaampa miten kuusta ottaa, jos ei ota niin eipä mitään sitten istutetaan mäntyä tai kuusta tai kumpaakin. Tällaisia mielenkiintoisia kokeiluja.

    A.Jalkanen

    Uskon sen että Arvo ja Perko ja muut heimolaiset osaavat asiansa. Muutama poikkeus ei kuitenkaan kesää tee: epäilen uudistumisen ikiliikkujan pysähtyvän melko nopeasti ja menetelmän käytön jäävän useimmissa tapauksissa väliaikaiseksi. Ihan ok sekin, siirtää kallista uudistamisvaihetta eteenpäin. Suometsissä lienee jk:lla jonkin verran markkinaosuuden kasvun varaa, mutta sielläkin yläraja asettunee enintään rehevien erirakenteisten korpien määrään.

    Perko

    Mistä poikkeavasta säännöstä on kyse ?  En ole vielä suolle vienyt  menettelyä mutta   muilla pohjilla  toimii.  T.Pukkala kirjoittaa myös  samaa ja Arvolla  ei ollut suolla.  Miksi pitää olla suo kun siellä kasvu on yleensä heikkoa .

Esillä 10 vastausta, 12,791 - 12,800 (kaikkiaan 12,804)