Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,761 - 12,770 (kaikkiaan 12,819)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    ”Tehometsätaloudesta puhuttiin ennen, mutta onko sen vastakohta tehoton metsätalous vai jotain muuta?”  A  J  / US keskustelu 2022  ..    Hyvä kysymys niin siihen  haen vastausta.

    Taloudellista  hyötyä  omistajalleen tuottavametsä pitää olla tavoite.

    Julkilausuman    teeseillä 1948 tavoiteltiin massateollisuudelle  jaksollisella  aukkotamppausopilla omistajan kustannuksista  tai tuloista piittaamatta halpaa puuta rajattomasti.

    Jovain

    Aloituksen metsästä tehtiin tili, mutta se toteutui metsän pilalle harsimisen seurauksena. Oliko tarkoitus, mutta laki sen sallii ja metsän tulevasta tuotosta ja arvokasvusta ei huolehdittu. Aloitusmetsästä ei ole kerrottu, mutta kohde on tyypillinen metsän pilalle harsinta. Ainakin tupla puustopääomilla ja oikealla puuston valinnalla, metsän tuotto ja arvokasvu olisi voitu turvata.

    Ammatti Raivooja

    En pysty laskemaan mikä se JK:n todellinen tuotto on verrattuna jaksolliseen kun kukaan ei pysty sanomaan mikä se aika on mitä käytän kuluihin, R.Ranta sano, että raivauskuluihin Visakin käyttää 4% korkoa mutta kun raivaan Kuusentaimet JK metsästä niin mikä se aika on, että ne kuuset hakataan?

    Arvo Kettusen metsässä kasvaa 200 kuusta Männyn alispuina ja se on eaivannut ne siihen tiheyteen taimina.

    A.Jalkanen

    Tehometsätaloudesta tulee siirtyä ympäristö- ja kustannustietoiseen toimintaan. Jos jk toimii, niin sen aikaa kuin se toimii, se voi olla paras vaihtoehto. Kaikista kierron alkupään tamppaustoimista ei ehkä ehdi itse kerätä hyötyä, mutta jälkeläiset kyllä.

    Metsätieteen Päivillä kuulin vielä esitelmässä termin ’puuntuotannon maksimointi’. Annoin käyttäjälle palautetta, että nykyään pitäisi puhua kannattavuuden maksimoinnista. Se on itse kunkin määriteltävä mikä kannattavuus riittää: metsälain edellyttämä vähimmäispanostus vai puuntuotantoa varmistava tai lisäävä taso, joka yleensä kyllä käy käsi kädessä kannattavuuden kanssa ellei mennä yli-investointeihin. Esimerkiksi uudisojitus on harvoin perusteltavissa kannattavuuden näkökulmasta. Sen sijaan taimikonhoito on yleensä kannattava investointi.

    Hiili- ja luontoarvomarkkina voivat vielä muuttaa perustavanlaatuisesti sitä mitä metsissä tuotetaan.

    Ammatti Raivooja

    Eli jos istutuskuusikon raivauksessa menee 12h kiertoajalla, 50vuotta, tukea 200+200€ kun taas jatkuvan kasvatuksen raivauksii n menee min. 400e kerta, 100vuotta? Onko näin, että JK:ssa ei olla kustannustietoisia vai valehdellaan jatkuvasti?

    mehtäukko

    Jojovain koettaa sokeana harhauttaa..” aloituksen metsästä tehtiin tili…”

    On hakattu harvennuspuun hinnalla hairahdus. Ja kun se ei ”reilun kymmenen vuoden kuluttua” osoittanut elonmerkkejä. Kärähkä- koivikkoon on tuona aikana 0- tuoton lisäksi tullut heinävesakon ryönä. Jaksollisesti toimien paikalla olisi monimetrinen täystiheä taimikko…

    Kait lukija ymmärtää,- jos tilillä on merkitystä-, mitä oppia tuputetaan.

    Tolopainen

    Kun kaataa ylispuu koivuja kuusikosta, näyttää että viidessä vuodessa  kannon ympärille ei ole tullut yhtään uutta tainta, edelleen on 10m halkaisijaltaan oleva puuton alue. Miksi jk ei toimi. Pitäisi käydä muokkaamassa ja istuttamassa ja tamppaamassa.

    Timppa

    Annelille sanoisin, etten eikä kukaan muukaan pysty laskemaan kannattavuuden maksimointia.  Niin paljon asiassa on tuntemattomia muuttujia.  Puuntuotannon maksimointi on selvä tavoite ja epävarmassa maailmassa myös taatusti riskittömin vaihtoehto.  Siksi tähtäämme ennen kaikkea siihen.  Teemme kaikkemme, jotta saisimme kunnon taimikot syntymään.

    Ammatti Raivooja

    Koivun oksista tulee välitön typpilannoitus maan heinille ja vattu ja muut heräävät ja reagoivat siihen heti. Heinät ovat nopeimpia reagoimaan kun maannpinta saa hakatusta puustosta ravinteita ja valoa. Taimettuminen tapahtuu kuusella männikköön ja koivikkoon vaiheessa jossa ne ovat peittävimmällään ennen ensiharvennusta, sen jälkeen hakkuut ruokkivat heiniä ja männyn ja koivun latvat ovat niin korkealla, että valo pääsee aina jostakin sivusta maanpinnalle. Kuusen siemenet eivät tarvitse valoa itääkseen kun taas koivun siemen ei idä jos aurinko ei paista siihen suoraan. Eihän ne heinikkoon idä, koivun taimikaan ei selviä yleensä näissä paikoissa. Pihlaja taas kukoistaa heinässä ja varjossa.

    mehtäukko

    Monessa työssä on tekemisen oikea aikaisuus- käsite.

    Kuten tiedämmekin, päätehakkuun jälkeen tehdyt oikea-aikaiset toimet riittävät lähes aina.

    Nämä kaksoset-tamppaajat ovat jotain itämaisen taiteen harrastajia?

Esillä 10 vastausta, 12,761 - 12,770 (kaikkiaan 12,819)