”Puustoa hoidetaan jatkuvasti eikä kaadeta kerralla…kun suuri määrä metsistä hakataan kerralla, metsä ei ehdi…” plaap plaap.

Mistä jk- apostolien päivärukouksesta tuo on plagioitu? Jo on taas hourausta ilmassa.

Tuo jk:n puunlaatu on harha jota toistetaan ja toistetaan. Tuossa aikaisemmissa ketjuissa kerroin 14ha männyntaimikosta jota olen raivaamassa ja jonka puunlaatu sekä taimikko on  erinomainen. Vaikka tätä hoidetaan jaksollisen menetelmällä niin ei se puunlaatu sieltä mihinkään katoa.

Minullakin on useita tiloja hoidossa jossa metsänomistajat haluavat käyttää osaamistani apuna kun suunnittelevat metsiään toimia. Siellä on hakattu aukkoja, harvennettu,  muokattu, raivattu ja istutettu.  Kukaan heistä ei ole ollut eikä ole kassakriisissä. En tiedä RR:n rahankäytöstä mutta ei ainakaan näillä tiloilla jaksottainen kasvatus ole vienyt kassakriisiin.

Niin. Ne olivat toiselta nimeltään harsintahakkuita. Toki niitä saa tehdä vieläkin jos mieli tekee.

AJ on ilmeisesti tietoinen, että metsien tuotot vaihtelevat olosuhteista johtuen huomatavasti, joten investoinnitkin pitää olla oikeassa suhteessa tuotto-odotuksiin.

Ostimme vuosituhannen vaihteessa tyhjätaskuina harrastuksena pinta-alaverolle parituhatta hehtaaria metsää vajaan kymmenen vuoden aikana. Fokuksena lähinnä välittää puuta teollisuudelle eli hankkia mahdollisimman paljon hakkuumahdollisuuksia, joka tarkoitti avohakkuita jopa  kymmenille prosenteille ostetusta pinta-alasta. Käytännössä vakiouudistamisena oli välitön äestys ja käsin kylvö. Siitä jalostui varsin edullinen metsänuudistaminen. Verotussyistä ei silloin uudistamisena kannattanut siemenpuuhakkuut, koska niin alueita ei olisi saanut verovapaiksi. Jos tiedossa ei olisi ollut pinta-alaveron päättyminen, yhtälö olisi ollut hankalasti hallittavissa.

Tämä tarkoitti tietysti myös sitä, että kaikki hakuumahdollisuudet pyrittiin hyödyntämään täysimääräisesti ennen pinta-alaveron päättymistä, joka merkitsi myös sitä, että pinta-alaveron päättymisen jälkeen kassavirta oli seuraavat kymmenen vuotta rajusti negatiivinen, joka pienenesi muita pääomatuloja.

Jos fokuksena olisi ollut istutusinvestointeihin perustuva puuntuotoksen maksimointipyrkimys, aika ja rahat olisivat tyhjätaskuilta harrastelijoilta loppuneet ja metsät olisivat jääneet ostamatta. Vieraalla teetetyn istutusinvestoinnin hinnalla kun sai ostaa kuitupuumetsää ja hyviä valmiita taimikoita vastikkeetta kaupan kylkiäisena. Kun tähän vielä lisätään todella todella huomattava siirtymäkauden veroporkkana esim. metsävähennyksineen ja tappiomahdollisuuksineen, niin metsistä kiinnostunelle tilanteen hyödyntämättä jättäminen olisi ollut todella  ymmärtämättömyyttä. Nyt kun nämä uudistetut metsän ovat energiapuu ja ensiharvennusiässä ja kokonaisuudenkin puusto lisääntyy 5% vuodessa, niin kuitu- ja energiapuun hyvään kysyntään ja hintaan voi olla vain kovin tyytyväinen.

Metsätaloudessa menestymuinen on monen eri osa-alueen osaamisen ja ymmärtämisen summa ja piirun verran onneakin aina tarvitaan. Pitää ymmärtää vähän muutakin, kuin sen, mikä näkyy metsästä.