Perkon kanssa olisi joskus mukava istua alas ja vertailla yhdessä puukauppakirjoja ja mittaustodistuksia eri vuosikymmeniltä. Meillä ne ovat tallessa 50-luvulta lähtien, kuten aivan varmasti Perkollakin.

Eikös tämä kannattavuuskeskustelu ole ollut täyttä hölynpölyä kun et voi tai uskalla perko avoimesti vertailla metsäsi tuottoja visan kanssa ? Siitä kai on kuitenkin loppupelissä kyse mikä kasvatustapa tuo metsänomistajalle paremman tilin mahdollisimman pienellä investoinneilla.

Eihän yhden huipputuottajan tulosta voida yleistää. Osoittaa kyllä hyvää onnistumista, mutta metsänhoidon yleinen tila on vielä kaukana siitä. Niin myös jk metsänhoidon osalta, mutta siinäkin voidaan yltää hyvään tulokseen.

Vai ”huipputuottajan”? Kysymys on perkolaisen 97 motin haamuluvun  perustelemisesta, vai eikö siihen löydy taustatietoja?

Logistiikka sanelee sen osan ehdoista, että niin rajoittuneinen kuin jk on korjuulla ja markkinoilla kysytyn puun saatavuudesta, se systeemi ei vain taivu menettelyyn.

Sahapomon mukaan vientitilaus on oltava 3-4 viikon kuluessa kuivattuna paketoitu. Kuinka niitä puita voidaan haalia jk-metsästä aika ja kelitkin huomioiden!!? Kerro Jojovain se.

Puhuminen suhteessa metsäteollisuuden puutarveperusteisiin on monisyinen aihe, johon liittyy useita ekologisia ja taloudellisia näkökohtia.   Syitä on, miksi 60 % metsäalueista, jotka ovat paljaaksihakkuilta tai tamppaamattomilta alueilta, ei ole käytettävissä sahatavaran tuotantoon.   Paljaaksihakkuitten leviäminen vähentää biologista monimuotoisuutta ja voi johtaa maaperän eroosioon sekä vesistöjen rehevöitymiseen. Kun suuri osa metsistä hakataan kerralla, metsä ei ehdi palautua, mikä vaikuttaa ympäröivään teollisuuteen ja ekosysteemiin. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä, jossa puustoa kerätään vähitellen, auttaa säilyttämään metsien ekologisen tasapainon.

Ekaluokan ukoille. Tamppaamattomat taimikot eivät ole puunkorjuun kannalta käytännöllisiä, koska ne sisältävät vielä nuoria puita, jotka eivät ole ehtineet riittävän suureksi. Nämä puut ovat tärkeitä metsän kasvun ja regeneroinnin kannalta, ja niiden kaataminen voi vaikuttaa metsän tulevaisuuteen ja sen kykyyn tuottaa puuta  konserneille  tulevaisuudessa.

Paljaaksihakkuut voivat alkuun tuottaa suuria määriä ns  bulkkia, mutta ne eivät ole taloudellisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ( 30 – 40  vuotta). Jatkuva kasvatus mahdollistaa tasaista puun saantia erilaisissa vaiheissa, mikä tuo taloudellista hyötyä metsänomistajille jatkuvasti. Tämä malli  on taloudellisesti kannattavampi kuin kerralla suuren arvottoman puumäärän  siivoaminen tuettuna työnä.

Pitkällä aikavälillä ja vankalla datalla saavutettu tuotanto- ja laadunoptimointi ovat avaintekijöitä. Korkealaatuinen puu, jota tarvitaan esimerkiksi sahateollisuudessa, kehittyy paremmin, kun puustoa hoidetaan jatkuvasti, eikä kaadeta kerralla.

–Jatkuvassa kasvatuksessa saadaan aikaiseksi eri-ikäistä puustoa, joka voi tarjota laajempia käyttömahdollisuuksia eri teollisuudenaloille. Tämä ei ainoastaan lisää puutuotteiden kirjoa, vaan myös parantaa metsän kykyä  teollisuudelle sopeutua  pitkäaikaiseen suunnitteluun.

Pelkästään paljaaksihakkuilta ja tamppaamattomasta taimikosta puun hakeminen ei ole kestävä tai järkevä tapa hoitaa tukkipulaa. Jatkuvan kasvatuksen malli tarjoaa ekologisia, taloudellisia ja laadullisia etuja, jotka tukevat kestävää metsätaloutta ja puutuotannon taloudellisen tulon  koko metsäalalta.   So it goes!