Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,701 - 12,710 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • R.Ranta

    Lastenlaulussa sanotaan AJ:  ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.”

    Eli pitää ei vain tietää, vaan myös ymmärtää.

    A.Jalkanen

    Jokos RR katseli Sarasvuon ja Beckin keskustelun: siellä sanottiin että metsässä voi tyytyä kohtuulliseen tuottoon. Puhuttiin myös että metsä ei sovi laiskalle eikä ahneelle, mainittiin tavoitteina arvon kasvattaminen ja ylisukupolvisuus. Kaiken kaikkiaan aika ylevä ajatusmalli.

    Kannattavuuden mittareita pystyy laskemaan kun on käytössä metsävaratieto ja tieto tehdyistä hakkuista ja niistä saaduista tuloista. Eteenpäin ennustaminen on vaikeaa, mutta toteutunutta voidaan tarkastella ja yrittää parantaa siitä.

    Meneekö kasvatus tappiolle, se riippuu omistajan tuottovaatimuksesta ja siitä kuinka paljon kasvatusketjuun joutuu sijoittamaan rahaa. Jonkin verran huolta herättää se että kantohinnat eivät pysy inflaation ja kustannusten nousun tahdissa. Nyt kun kantohinnat ovat kerrankin nousseet, teollisuus on jo heti kannattavuuden kanssa vaikeuksissa. Varmaan toki muitakin selittäjiä on kuin kantohinta eli tuotteiden markkinatilanne on heikentynyt.

     

    Puuki

    Heikkeneehän se kannattavuus väkisinkin, kun takana on kannattavuuden huippuvuosia. Metsäteollisuus tahkosi männä vuosina huipputuloksia halvan puun ja sellun ja muiden tuotteiden huippuhintojen aikaan.

    Visakallo

    A.Jalkanen: ”Joku tuossa ei RR täsmää kun Visakallo väittää vaurastuneensa juuri sillä keinoin jolla sinä ennustat konkurssin. Varmasti metsän ulkopuolelta on saatavissa taitavalle ja vähän onnekkaallekin sijoittajalle hyviä tuottoja mutta toisaalta metsä on ollut ja lienee vastaisuudessakin melko riskitön sijoitus. Tilanteet muuttuvat nopeasti erityisesti metsän ulkopuolella. Jos metsässäkin.”

    Niinhän sitä sanotaan, että toiset tietävät omat asiat paremmin kuin asianosainen itse. A.J. onnistui tässä nyt kyllä todella hyvin, ja sanon tämän nyt pelkästään myönteisessä mielessä. Metsä on todellakin ollut minulle vakaata tuottoa tarjoava sijoitus, josta on ollut mahdollista tarvittaessa irrottaa vähän suurempiakin eriä sopiviin investointikohteisiin. Muistan vieläkin pankinjohtajan ilmeen vuonna 1984, kun selvisi, että olin ostamassa ensimmäistä tilaani kokonaan velkarahalla, kun omaa rahaa ei silloin ollut. Siitä eteenpäin tuli kymmenen pääministerin aikana lainoja hoidettua. Sorsasta aloitin ja Sipilään lopetin. Eniten on auttanut, että olen koko ajan pystynyt tarvittaessa tekemään nopeita päätöksiä, jos sopiva tilaisuus on osunut kohdalle. Ensimmäinen tällainen oli juuri oikeaan aikaan maataloudesta luopuminen. Se aikaikkuna ei muistaakseni ollut auki kuin 2-3 vuotta 1980-90 -lukujen vaihteessa. Sen jälkeen 90-luvun lama tarjosi hyviä sijoituskohteita, kun valmista rahaa oli käytettävissä. Sama toistui finanssikriisin aikaan. Jälkeenpäin näitä aikoja on nyt mukavaa kiikkustuolissa muistella. R.Rannalle taasen totean kaikella ystävyydellä, että kyllä juttujen lukemisen huvittavuus on ollut täällä koko ajan molemminpuolista!

    A.Jalkanen

    Tämä oli hyvä täydennys Visakallolta eli vaurastuminen on helpompaa, jos onnistuu sijoittamaan tuottavasti myös metsän ulkopuolelle. Tästä RR lienee samaa mieltä kanssamme.

    Metsävähennys on aiheuttanut sivujuonteena metsäkaupan vilkastumista:  säilyttääkseen vähennyspohjan joutuu sijoittamaan aina uuteen tilaan myytävän loputtua. Tämä meni nyt sivuun ketjuun aiheesta mutta kysyn silti vielä: onko metsävähennys riittävä syy sijoittaa uudelleen metsään, vai kannattaisiko omaisuutta hajauttaa muihin omaisuuslajeihin?

    Puuki

    Kannattaa .

    Visakallo

    Katselen tuossa aivan tuoretta mittaustodistusta. Syksyllä 1990 istutettu kuusikko, ikää siis 34 kasvukautta. Tehtiin 3. harvennus. Tuli 97 mottia/ha josta tukkia 52,5 mottia, eli 54%. Pystyyn jäi 220 mottia/ha. Aikaisemmissa harvennuksissa hakattiin yhteensä 90 mottia/ha. Kasvu on siten ollut 12 mottia/ha/vuosi. Perko ja kumppanit laittavat toki jk-metsillään monin kerroin paremmaksi, mutta minä tyydyn vaatimattomana ihmisenä tähän.

    Metsuri motokuski

    Onhan nuo visan kasvut olleet erinomaisia.  Uskon vain että nämä jk kasvattajat laskevat sen että heidän metsissään päästään vähintään samaan tuottoon ilman mitään toimia. Onhan visa kuitenkin ulkoiluttanut raivaussaha noillakin kuvioilla ja sehän on kaiketi täysin tarpeeton laite noissa jk metsissä. Josta hakataan vain tukkia.

    Perko

    Hartolassa ”Tuli 97 mottia/ha” ,  ero onkin jk ssa tukkipuun kasvussa jota myydään noissa kasvuissa jo kolmatta kertaa eihän siinä mitään ihmeellistä ole.  M-kuskithan sen tietää.    Ne kasvussa olevat  puut ovat ennen myyntiä vähän kuin  tehty lotto,   oottelee arvontaa.

    PS:   Raivauksella  ollaan  metsänkasvun kumppanin  avuksi ja myötäillen  luonnon pyrkimyksiä eikä kamppailla sitä vastaan.  Vanha  judokan taktiikka ottaa vastustaja kumppanikseen ja voittaa  kamppailu.  Sillä filosofialla  säästää bensaa!

    mehtäukko

    Laitahan nyt sitten kuvion historiatiedot, puustot ennen hakkuita ja jälkeen ja aito kuva motomittalistasta.

Esillä 10 vastausta, 12,701 - 12,710 (kaikkiaan 12,796)