Jokos RR katseli Sarasvuon ja Beckin keskustelun: siellä sanottiin että metsässä voi tyytyä kohtuulliseen tuottoon. Puhuttiin myös että metsä ei sovi laiskalle eikä ahneelle, mainittiin tavoitteina arvon kasvattaminen ja ylisukupolvisuus. Kaiken kaikkiaan aika ylevä ajatusmalli.

Kannattavuuden mittareita pystyy laskemaan kun on käytössä metsävaratieto ja tieto tehdyistä hakkuista ja niistä saaduista tuloista. Eteenpäin ennustaminen on vaikeaa, mutta toteutunutta voidaan tarkastella ja yrittää parantaa siitä.

Meneekö kasvatus tappiolle, se riippuu omistajan tuottovaatimuksesta ja siitä kuinka paljon kasvatusketjuun joutuu sijoittamaan rahaa. Jonkin verran huolta herättää se että kantohinnat eivät pysy inflaation ja kustannusten nousun tahdissa. Nyt kun kantohinnat ovat kerrankin nousseet, teollisuus on jo heti kannattavuuden kanssa vaikeuksissa. Varmaan toki muitakin selittäjiä on kuin kantohinta eli tuotteiden markkinatilanne on heikentynyt.

A.Jalkanen: ”Joku tuossa ei RR täsmää kun Visakallo väittää vaurastuneensa juuri sillä keinoin jolla sinä ennustat konkurssin. Varmasti metsän ulkopuolelta on saatavissa taitavalle ja vähän onnekkaallekin sijoittajalle hyviä tuottoja mutta toisaalta metsä on ollut ja lienee vastaisuudessakin melko riskitön sijoitus. Tilanteet muuttuvat nopeasti erityisesti metsän ulkopuolella. Jos metsässäkin.”

Niinhän sitä sanotaan, että toiset tietävät omat asiat paremmin kuin asianosainen itse. A.J. onnistui tässä nyt kyllä todella hyvin, ja sanon tämän nyt pelkästään myönteisessä mielessä. Metsä on todellakin ollut minulle vakaata tuottoa tarjoava sijoitus, josta on ollut mahdollista tarvittaessa irrottaa vähän suurempiakin eriä sopiviin investointikohteisiin. Muistan vieläkin pankinjohtajan ilmeen vuonna 1984, kun selvisi, että olin ostamassa ensimmäistä tilaani kokonaan velkarahalla, kun omaa rahaa ei silloin ollut. Siitä eteenpäin tuli kymmenen pääministerin aikana lainoja hoidettua. Sorsasta aloitin ja Sipilään lopetin. Eniten on auttanut, että olen koko ajan pystynyt tarvittaessa tekemään nopeita päätöksiä, jos sopiva tilaisuus on osunut kohdalle. Ensimmäinen tällainen oli juuri oikeaan aikaan maataloudesta luopuminen. Se aikaikkuna ei muistaakseni ollut auki kuin 2-3 vuotta 1980-90 -lukujen vaihteessa. Sen jälkeen 90-luvun lama tarjosi hyviä sijoituskohteita, kun valmista rahaa oli käytettävissä. Sama toistui finanssikriisin aikaan. Jälkeenpäin näitä aikoja on nyt mukavaa kiikkustuolissa muistella. R.Rannalle taasen totean kaikella ystävyydellä, että kyllä juttujen lukemisen huvittavuus on ollut täällä koko ajan molemminpuolista!

Kannattaa .

Onhan nuo visan kasvut olleet erinomaisia.  Uskon vain että nämä jk kasvattajat laskevat sen että heidän metsissään päästään vähintään samaan tuottoon ilman mitään toimia. Onhan visa kuitenkin ulkoiluttanut raivaussaha noillakin kuvioilla ja sehän on kaiketi täysin tarpeeton laite noissa jk metsissä. Josta hakataan vain tukkia.

Laitahan nyt sitten kuvion historiatiedot, puustot ennen hakkuita ja jälkeen ja aito kuva motomittalistasta.