”Uudistaminen avovaiheen kautta sopii myös jk metsän kasvatukseen” Jovain

Pääni räjähtää, tämä jättää kyllä sanattomaksi.

Otan myöhemmin kuvia. Mutta eikös ne kaikki perustu jollain tavalla kuusien hyödyntämiseen. Tottakai vajaatuottoisuus lisääntyy sitä mukaan kun harvennetaan. Mihin niinku joku kuvittelee, että nämä sekundääriset lehtipuut ja niiden vesat katoaa metsästä? Asiakkaatkin on sitten yleensä korkeakoulutettua väkeä tai rahastoa et ei siellä mitään metsänkasvatuskokemusta tai taitoa ole. Monille varmaan riittää, että toteuttaa tälläistä ideologiaa kun on jo muuten rahaa tarpeeksi.

A.Jalkanen: ”Eli kivennäismaan suojuspuuhakkuu (jk-hakkuu) on tuottanut Visakallon metsiin liikaakin taimia. Miksi sitten et ole jatkanut jk-mallilla niillä rehevillä kuvioilla?”

Kuten jo kerroinkin, taimia on kyllä tullut runsaasti, mutta ei toivotunlaisia. Pihlajalle, pajulle, tuomelle, vaahteralle, jne. kun ei tahdo oikein olla merkittäviä markkinoita. Erityisesti kuusen, mutta toki myös koivun ja männynkin taimettuminen on ainakin minulle edelleen mysteeri. Johonkin niitä ei saa tulemaan millään, mutta toisin paikoin niitä tulee aivan vieri viereen kiusaksi asti. Hylkäsin jk:n juuri sen työläyden ja epävarmuuden takia, enkä ole päätöstäni kertaakaan katunut.

Jep, havupuiden taimettuminen on haastava asia myös tutkijoille, jotka koettavat ennustaa sitä kasvumalleissa. Se kuitenkin tiedetään että maanmuokkaus auttaa olennaisesti ja sehän ei ole jk:ssa repertuaarissa.