Kerropa perko mistä näitä jk metsiä tehdään muusta kuin jaksottaisista metsistä. Se on totta että sammaloitunut maastopohja voi olla jaksottaisten vanhojen metsien ongelma. Tämäkin metsä josta kirjoitin on pohjimmiltaan aikoinaan harsittu metsä jossa on nyt jatkettu jk metsänä.

Se voi olla totta että taimettuminen edellyttää maanpinnan rikkomista vaikka sillä kuokalla. Voi vain miettiä kuka näihin useamman hehtaarin kuvioihin alkaa lähtemään kuokalla maan pintaa rikkomaan.

Olet perko mainostanut monta vuotta jk metsän erinomaisuuttaan ja voihan asia näin olla kun mitään käytönnön laskelmia ei ole julkaistu. Suurilta koealoilta on vielä tulokset tulematta. Jos siltä näyttää että jk metsät tuovat erinomaisen tuloksen niin lähes kaikki uudet jk metsät joudutaan perustamaan jaksottaisista metsistä. Siellä tämä sammalpohja ja huono taimettuminen tulee ongelmaksi. Näin uskon.

Mikä ongelma sammal on kuusikossa. Ei sinne tarvita uusia taimia eikä lehtipuuvesakoita. Se kasvatetaan päätehakkuuseen saakka ja katkaistaan. Sen jälkeen istutetaan uudet taimet, helppo istuttaa muokattuun sammalikkoon. Sammalen saa pois soodalla, jos haluaa vaikka tiilikatolta. Metsään voi levittää tuhkaa, jos haluaa vähentää sammalta.

Osaran koeala on  kai riittävän kokoinen .   Siihen  on  käytetty lähes kaikkia tunnettuja menetelmiä ja  on riittävä  kauan  odotettu tuloksia.  Vertaamalla sitä  jk metsään  saa selkeän eron selville.

Jäämällä  pois  tutkitusta  ja omatoimisesta tiedonhankinnasta  on  tosi rohkea  yrittäjä hakemalla itse pitkäaikaisilla kokeilla menestystä.    On  mahdollista  joutua  jonkun  konsernin  vietäväksi jolla on omat tavoitteensa eikä juurikaan haluja  korjata puunkasvattajan tulosta.

Meikäläisen suot ovat niin reheviä, että kasvavat männyn sijasta kuusta.

Minusta Osara on huono vertailukohta perko. Osara on itseasiassa jaksottaisen menestystarina. Kun osaran aukot tehtiin oli metsiin tehty useita harsintakertoja. Metsän laatu oli siellä huono kun pääosin kaikki parempi valtapuusto oli päältä otettu pois. Näinhän jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä että aina hakataan KAIKKI parhaat valtapuut. Osarassa ei oltu huolehdittu laadukkaista siemenpuista kuten jk:ssa tehdään.

Mitä tulee osaran puumäärän. Sieltä hakattiin alle 100 mottia /ha kun avohakkuut tehtiin. Nyt osarasta on viimeisen tilaston mukaan jonka olen nähnyt kahden harvennuskierroksen aikana hakattu yhteensä noin 160 mottia /ha. Vielä on päätehakkuut tekemättä, jos ne nyt tehdäänkään. Joten puustopääoma on huomattavasti suurempi kuin silloin kun suuret uudistukset tehtiin.

Mitä tulee osaran huonoihin kokemuksiin niin onhan niitäkin. Pääosin lakialueet muistaakseni yli 220 m yläpuolella olevat aukot ovat huonosti uudistuneet. Tästäkin kokemuskesta on se opittu että lakialueiden aukkohakkuita tulee välttää. Mutta nehän ovat osarassa olleet pieni osa.

Joten perko. Osara on enemmänkin jaksottaisen menestystarina kuin olisi olut jatkuvan menestystarina.

Lisätietoja löydät kun googletat osaran aukeat