Ei Perko sitä tyhjäkäyntiä nyt niin kovin paljoa tule, vaikka aukosta aloittaakin. Syksyllä 1990 istutin kuusikon. Tänään moto pui siihen jo 3. harvennuksen. Päätehakkuu tulee 10-15 vuoden sisällä, eli alle viisikymppisenä. Kesäretkeläisten kanssa käytiin samaisessa kuusikossa kesällä 2017 juuri tehdyn 2. harvennuksen jälkeen. Löytyy silloin  lukijoiden kuvistakin.

Viime viikolla samainen moto pui 2. harvennuksen 1995 kylvettyyn männikköön, siinäkin poikettiin silloin 2017. Sille kuviolle oli tehty energiapuuharvennus 2015.

Jk ei ole tasarakenteista metsänkasvatusta, eli yläharvennuksella poistetaan kaikki parhaat puut. Päästään sillä muutama vuosikymmen, kunnes metsä taantuu (kuten Puuki sanoo). Jk metsässä on kaikenkokoista puustoa ja aina lihotettavaa tukkipuustoa. Myös jk metsä perustuu parhaan puuston kasvattamiseen. Siitä on hyviä esimerkkejä, kuten Arvometsä/kump. ja vielä merkittävän suurilla puustopääomilla. Väittäisin virhe tehdään, jos mennään taimettuminen edellä ja hakataan siitä syystä metsiä vajaatuottoiseksi ja useinkin ilman tulosta. Menetetään metsän tuotto ja vielä metsän uusiutuminen.

Tahtoo vain Jovain olla niin, ettei Suomen kolme pääpuulajia, joista vielä kaksi ovat valopuita, oikein riitä todelliseen jatkuvaan kasvatukseen. Tämä äärimmäisen yksinkertainen tosiasia tuntuu olevan osalle ihmisistä todella vaikeaa, lähes mahdotonta ymmärtää.

Väittämät metsänomistajien vankasta tietoisuudesta omistamiinsa metsiin on harhaa kun aktiivikirjoittajat osaksi ovat ajan ja tuotantonsa tulosta heikosti tietoisia. Eikä se, että metsä on umpeenkasvanut sammalikko mutta kun etulinjan metsänomistajilta ajatus on sumeaa sammalta eivätkä omaksu uutta. Tosin tämä päätelmä saattaa johtua vain näistä muutamasta tänne kirjoittajasta eikä ole laajaan kyselyyn perustuvaa tietoa.