› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,651 - 12,660 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 1 265 1 266 1 267 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 28.10.2024, 09:47

    Harvemmasssa kasvatus lyhentää kiertoaikaa. Pääsee nopeammin hakkuille. Varsinkin ra-koivikoissa toimii hyvin.

    Jk ei ole ylivoimainen millään puustopääomalla tehtynä.  aloitus-vuoden tulos on niin heikko verrattuna avohakkuuseen.

    Jovain 28.10.2024, 10:11

    Aloitusmetsän tuloksena mm. Arvometsä pääsee päinvastaiseen tulokseen. Metsissä on myös lähes valmista jk metsää, jota tuskin kannattaa verrata jaksottaisen avohakkuuseen ja viljelyyn. Tulos jää huonoksi ja antaahan jk metsä vakiintuneena hyvän tuloksen.

    A.Jalkanen 28.10.2024, 10:26

    Tasa-arvoinen päätöstilanne on esimerkiksi varttunut kasvatusmetsä jossa kumpi tahansa malli on metsän rakenteen puolesta mahdollinen. Jatkuvaan malliin voidaan siirtyä myös avohakkuun kautta.

    mehtäukko 28.10.2024, 10:30

    ”…jossa syntyy taimia mutta ei heinää…”

    Se on jk:ssa lähes arpapelin yhtälö, sillä muokkaamattomuus, hyvien siemenvuosien satuttaminen ja heinien sekä vesakon tulo on kuitenkin varmaa. Sillähän jaksollisessa viljelytoimien pikaisuus tuo etulyönnin sekä roinan valloitukselle että onnistumiselle.

    On onttoa luulottelua, että jk:n autuus ratkeaa edukseen ”jatkuvuudella”, kun on mukamas halpoja ja helppoja ratkaisuja käytettävissä. Se ei ole kokonaisuuden painava etu. On jaksollisen puukaupat, korjuut ja ennakoitavuus, joissa jk häviää 100-0, ja siten koko pelin.

    Jovain 28.10.2024, 11:30

    Hoidettu peitteinen jk metsä on toiminut julkilausuman jälkeen, ennen jk sulkua ja toimii tälläkin hetkellä. On vierasta suurimmalle osalle keskustelijoita.

    Puuki 28.10.2024, 13:08

    Arvometsä laskee tyypillisesti väärin vertailut tasaikäisen metsän kanssa.

    Meneehän se jk joitakin vuosikymmeniä, kun yläharvennuksella otetaan parhaat päältä mutta uusia taimia syntyy harvoin riittävästi. Silloin metsä on samanlainen kuin yläharvennettu tasaikäinen metsä.

    Metsuri motokuski 28.10.2024, 13:51

    Täytyypä ottaa kuva yhdestä jk hakkuusta joka on meidän hirvijahtialueella jos muistan kun taas siellä kävelen. Hakkuusta on nyt pari vuotta. Tasainen sammalmatto näyttää metsäpohjalla olevan. Voi mennä pitkään että taimia syntyy. Ei siinä paljon julkilausumat auta kun taimia ei tule niin ei tule. Seuraava hakkuu arvelen olevan päätehakkuu tai sitten viimeinen yläharsinta jossa poistetaan ne viimeisetkin valtapuut. Tietenkin harvennustaksalla.

    Visakallo 28.10.2024, 15:05

    Metsiä on järjestelmällisesti tutkittu Suomessa jo yli sata vuotta, mutta luontaisen taimettumisen onnistuminen on yhä jollakin tavalla mysteeri. Varmaan lähes jokaisella on siitä jonkinlaisia kokemuksia. Yleensä se menee vielä niin päin, että silloin taimia syntyy reilusti, kun niistä ei olisi niin väliksi, mutta ei silloin, kun niitä tarvittaisiin.

    Perko 28.10.2024, 15:31

    Puukia vie muistot,   jaksollisessa  on katkos siinä loppuunmyynnissä jolla näkee ne nuoruuden raatamisen yhteenvedon.  Vertailuksi jos jakaa  kuluneilla vuosilla niin selkiää vuosituotto ai, että on helposti selvä!

    AJ on aiemmin maininnut, suurin osa muutoksista on toteutettu ja tullaan toteuttamaan aukkojen kautta, sillä vaihtoehtoja ei juuri ole. Joillakin alueilla on jo tiheää metsää ja entinen aukko on sammalikkoa, mikä tuo mieleen jysk-kaupan tunnelman.  Ei tule hetimmiten mieleen  siitä jk metsä.  On taimikoita  ja  nuorta metsää  niistä heitto  jatkuvaan on  aukkoa helpompi eikä  aiheuta  pitkää tyhjäkäyntiä  rahattomana  kärvistelyä kuin  sammalpatjoilla  hikoilu.

     

    A.Jalkanen 28.10.2024, 15:35

    Avo-ajatus tulee Olli Tahvoselta, jonka laskelmiin voi perehtyä hänen Luontopaneelille tekemistään julkaisuista. Hän sanoo siellä jossain kohtaa että avohakkuu voi olla monesti aluksi järkevin vaihtoehto, vaikka myöhemmin tähdättäisiin jatkuvaan kasvatukseen. Tarkoittaa kai tässä runsaspuustoisia tasarakenteisia (kuusivaltaisia?) metsiä, joissa jk-menetelmän vaatiman rakenteen saavuttamiseen tarvittaisiin pitkä siirtymäaika. Avoalalle syntyy sekametsä, josta on helpompi rakennella sopiva koktail.

    PS. Suomen Metsätieteellinen Seura palkitsi mitalilla sekä Olli Tahvosen että Timo Pukkalan Metsätieteen Päivillä.

Esillä 10 vastausta, 12,651 - 12,660 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 1 265 1 266 1 267 … 1 278 1 279 1 280