Venäjällä hypitään ikkunoista ja Suomessa siirrytään jk:hon ja ollaan huolestuneita kuoriaisten hyvinvoinnista. Maassa maan tavalla. Miten nuo leikkausjonoissa olevat ihmiset hyötyvät harjoitettavasta politiikasta

Mistä Perkokin jauhaisi vuosikausia jos ei harrastaisi tappiollista jk kasvatusta, tappiot on satoja euroja joka päivä.

Huomenta ! Kyllä, kyselytutkimuksille ja kysymyksille voidaan asettaa erilaisia rakenteita, jotka vaikuttavat siihen, millaisia johtopäätöksiä voi tehdä vastauksista. Jos käytetään numerosysteemejä, esimerkiksi likert-asteikkoa, tuloksilla haetaan  vastaajaporukan  kykyä selvitä ja osaamisen eroavaisuuksia esim jk:n  ja aukonhoitajien välillä.   Sama selviää Haluatko miljonääriksi alkukarsinnassa…

Uutisten aiheet näyttävät ensi silmäyksellä hyvin erilaisilta, mutta niillä voi silti olla yhteyksiä, jotka liittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten taloudellisiin olosuhteisiin, ympäristönäkökulmiin ja hyvinvointiin.

Tolopainen  miusta  melkein nyt  ohitti aiemmat päivänavauksensa.  Tosihyvä syötti suoraan lapaan!  Hyviä aiheita on riittänyt vuosia  ratkoa eihän ristisanojakaan ole lopetettu vaikka niissä on ne samat sanat ( en niitä harrasta).

Venäjällä hypitään ikkunoista,  Suomessa juostaan suolla. Venäläiset eivät ko treeniin ano  avustuksia ovat saanet ne muuten.  Tämä voi viitata yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten taloudellisiin vaikeuksiin, poliittiseen sortoon tai ihmisten pahoinvointiin, mikä voi johtaa toivottomaan käyttäytymiseen. Mielenterveysongelmat ja suden kosto voivat saada ihmisiä tekemään äärimmäisen pitkijä loikkija ja rikoksia josta joutuu uhriksi.

Suomessa siirrytään jatkuvaan puunkasvatukseen. No, tämä voi kertoa ympäristöystävällisestä ja kestävästä kehityksestä, joka on yhä ajankohtainen teema. Suomessa on panostettu metsätalouteen ja puunkasvatukseen niin, että se on erityiseen taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vaihtoehto

Kuoriaisten ja sitta-sontiaisten   hyvinvointi se on  juuttunut paskaan.  Tämä voi liittyä laajempaan keskusteluun ekologisista ja ympäristön kysymyksistä. Hyönteiset, kuten kuoriaiset, ovat tärkeitä ekosysteemin osia, ja niiden hyvinvointi vaikuttaa laajemmin luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Asiaan tulee maan hallituksen palata myöhemmin jos se jää vaivaamaan.

Leikkausjonoissa olevat ihmiset , tämä tuntuu nyt  silmässäni vielä seuraavat yheksän kuukautta.  Terveydenhuollon leikkaukset tai resurssien puute  vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin. Politiikka, joka painottaa liikaa ympäristönsuojelua, ei voi kuitenkaan parantaa elinoloja, mikä puolestaan voi lisää leikkausjonoissa olevia ihmisiä.

Jos tappiollinen puunkasvatus on jokin syy ristiriitoihin, se voi viitata siihen, että hallitus tai poliittiset päättäjätkin ovat hyptoniseerattu näkemään aukoissa ja paljaaksihakkuilla humisevan hongikon . Aivan kuten sontiaisten paini on hyvinvointi  osa suurempaa ekologista kokonaisuutta, myös kaihinleikkaukset ovat tarpeellisia, ja niiden pitäisi tukea toisiaan, jotta riittävä hyvinvointi / mukavaelämä, terävä näkö voitaisiin taata Suomessa.

”palstalla eroa jk-porukan ja aukonhoitajien välillä”  on  hämmästyttävän vähän.   Suurin ryhmä  on niitä jotka juo kahvia  aukossaan tai sanoo  polttavan bensaa kuin f 1  kisassa hikipäisenä nautiskellen.  Toista porukka ei just ole työ jutuista palstalla tavattu.  Kuleksivat joskus huvikseen katsellen metsää ehkä varaavat sieltä marjoja  ja sieniä  suoraan ruokaansa.  On tietenkin myyntitapauksia  jatkuvasti,  ne jää omaan tietoon.

Ei se ole Jovain tuottamaton aika. Koivulla voidaan päästä jo päätehakkuuseen 40 vuodessa, kuusella 50 vuodessa ja männylläkin 60 vuodessa. Esimerkiksi Suomussalmen Hukkajoen avohakkuu oli noin 60-vuotiasta, ehkä hieman etukenossa kaadettuna eli parhaassa arvokasvussa

Metsätieteen Päivillä kerrottiin, että metsän kasvu on parhaimmillaan noin 30-40 -vuotiaana ja sitten hiipuu. En tiedä olisiko tuota huippuaikaa pidennettävissä hyvällä latvusten hoidolla eli kasvattamalla harvemmassa asennossa. Joka tapauksessa ainakin maan eteläosassa kiertoajat ovat lyhentyneet, ja lyhentyvät edelleen ilmastonmuutoksen, rehevöitymisen ja jalostetun metsänviljelymateriaalin ansiosta. Näistä kaikista toki hyötyy myös jk-kasvattaja tuulipölytyksen ansiosta.

Kynnysarvoista. Voisiko tietävät kertoa: mikä pohjapinta-ala on se taso, jossa syntyy taimia mutta ei heinää? Riippuu tietenkin puuston puulajijakaumasta ja kasvupaikasta – mutta vaikka tuoreella kankaalla sekametsässä, jossa on puolet kuusta ja puolet valopuita?