Ei metsämaa ole luonnostaan vettynyt, jos on aukeaksi hakattu ja vettyy siitä syystä.  Jk metsänhoidolla vettyminen voidaan välttää, vaikka jk ei olekaan yleismenetelmä. Peitteinen metsä ei luonnostaan vety. Väittäisin, että avohakkuilla on soistettu paljon metsiä, uuden haihduttavan metsän aikaan saaminen kestää jopa vuosikymmeniä. Vettyminen hidastaa kasvua ja esim. suometsissä uudistushakkuista 70 % on avohakkuita. On huonon suuntaista kehitystä ja eihän kaikkialla ole järkevää muokata ja kaivaa navero-ojaa.

Jojovain väitti toisaalla toista, ja nyt ”jk ei olekaan yleismenetelmä”. Jk:sta ei ole. Kuten mainitsin, -tarvittaessa naverot.

Kun notkoihin virtaa tarpeeksi paljon vettä rinteiltä ja olipa siinä kuinka paljon puustoa, se ei estä vettymistä ja mutakoitumista. Niitä ei korjata edes kuivana kesänä saati huonona talvena.

”Täyttelin taas s-postiin tulleen kyselytutkimuksen, tällä kertaa Itä-Suomen yliopiston opiskelijan opinnäytetyötä varten. Kovasti siinä oli kysymyksiä laadittaessa panostettu siihen, että vastauksista muodostuisi jatkuvalle kasvatukselle mahdollisimman myönteinen kuva. Tällainen tutkimuskulttuuri edustaa nykyistä maantapaa huonoimmillaan.”

En tiiä,  oliko tuossa jk myönteisyys ykkös prioriteetti. Kysymyksillä lähinnä haettiin, että neuvonta/metsä ammattilaiset ovat jk vastaan.

Muutenkin tuo toteutus/pohja oli pielessä. Kyselyä tyylillä, jossa talous unohdetaan, puhutaan pitkän ajan tuotosta (määritelkää pitkä aika) Perunan keitossa 15v on pitkä aika, osakkeissa ja metsikön kierrossa ei.

Juuri tuo mainittu numerot 1-6 järjestykseen pakottaa laittamaan vastausvaihtoehdoista osan epäsuotuisalle alueelle

Kyselyssä ei ollut palautelaatikkoa, mihin olisi voinut kirjata sen olevan täysin vinoutunut.

Lopussa kohta – haluan lisätietoja jaksollisesta – lisätietoja jaksottaisesta – osallistua vain arvontaan. Vain yksi näistä vaihtoehdoista oli valittavisssa.

No joo, kaveri puhui tuolta valmistuneen tohtorin tulleen työ haastatteluun. Oli ollut pihalla kuin lumiukko. Arveli,  että lukiosta valmistuneella olisi ollut paremmat käytännön elämän taidot.

Tuo valinta asteikolta 1-6, kun 6 väittämää ja kutakin numeroa voi käyttää vain kerran tekee vinoutuneet vastaukset.

Jos 1 väittämä vastaa omia ajatuksiasi, 1 väittämä sotii täysin ajatuksiasi vastaan, mutta loppuihin 4 väittämään sinulla on neutraali/positiivinen kanta.

Miten tässä vastaus asettelussa voi tuoda oman kantansa esiin, kun 2 vastausta joutuu joka tapauksessa sijoittamaan kyselyn laatijan haluamalle negatiiviselle asteikkopuolelle.

Kyselytutkimuksen avulla voidaan saada tietoa monista asioista vastaajan asenteista, mielipiteistä ja käyttäytymisestä. Esimerkiksi, asteikolla 1-6 arviointi auttaa ymmärtämään vastaajan suosimien vaihtoehtojen keskinäisiä suhteita ja mieltymyksiä. Kun sallitaan sama numero vain kerran, se pakottaa vastaajan miettimään valintojaan huolellisemmin, mikä voi vähentää sattumanvaraisia tai harkitsemattomia vastauksia.

Kyselytutkimukset voivat paljastaa myös piileviä arvoja tai preferenssejä, jotka eivät välttämättä tule ilmi suoraan kysymyksistä. Esimerkiksi, jos sama kysymys esitetään eri muodoissa, voidaan vertaamalla vastauksia arvioida vastaajan rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta. Tämä voi antaa syvempää tietoa vastaajan persoonasta, motiiveista ja mielipiteistä, mikä voi olla hyödyllistä tutkimustyössä.

Kehittyneet kyselymenetelmät voivat myös paljastaa vastaajan mahdolliset ennakkoluulot tai asenteet, jotka liittyvät kysyttyihin aiheisiin.  Hyvin suunniteltu kyselytutkimus avaa ovia laajempaan ymmärrykseen ihmisten käyttäytymisestä ja ajatuksista, eikä pelkästään niiden asioiden ympärille, joista kysytään suoraan.  Eikä muuta kuin  reippaasti vastaamaan!