› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,621 - 12,630 (kaikkiaan 13,323)
1 2 3 … 1 262 1 263 1 264 … 1 331 1 332 1 333

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 21.10.2024, 23:25

    Molemmista hoitomuodoista on esitetty hyviä tuloksia (tuottoja) ja tuskin kannattaa taimiaineksestakaan väitellä. Metrin mittaiset 40-60 vuotiaat alikasvokset eivät sovellu kumpaankaan hoitomuotoon. Ovat pois raivattavia ja edelleen kasvatettava taimiaines/puusto kelpaavat kyllä molempiin hoitomuotoihin. Niitäkin metsissä on, jos vain halutaan säästää.

    Visakallo Visakallo 23.10.2024, 06:53

    Nyt ollaan kyllä Jovainin kanssa samoilla linjoilla! Kuusialiskasvosta en voi enää suositella kasvatettavaksi tukkipuiksi asti. Lahoriski on silloin aivan liian suuri.

    Jovain Jovain 23.10.2024, 20:51

    Metrin mittaisella 50 vuotiaalla alikasvoksella kasvu on kaksi senttiä vuodessa. Vaatii jo poikkeuksellista tilannearviota. Visa toteuttaa piirun tarkkaa jaksottaista metsänhoitoa, jossa ei jää vertailukohtaa jk metsänhoidolle. Ei tuotonkaan osalta, jk:ssa ylletään samaan. Mitä tästä jää sitten jäljelle, jää taimistot ja kasvatettavat metsät. Ovat niitä elementtejä, joita jk metsänhoidossa tarvitaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.10.2024, 20:58

    Metsätieteen Päivillä.

    Continuous Cover Forestry in Boreal Nordic Countries -niminen kirja on tulossa.

    Sirpa Piirainen: jatkuva kasvatus ei pienennä ojituslisää (siis ojituksen aiheuttamaa lisäystä vesistöpäästöihin). Annamari Laurén : jatkuva kasvatus on valittava suometsissäkin metsänhoidollisin perustein. Ei siis ole (ainakaan vielä) niin vahvoja näyttöjä pienemmistä vesistöpäästöistä, että jatkuva kasvatus kannattaisi valita sen takia. Entä ilmastopäästöt turpeesta… no niitä ei keskustelussa tänään käsitelty.

    Jovain Jovain 25.10.2024, 08:00

    Avohakkuilla on merkittävä soistuttava vaikutus kaikkialla, ei vaan suometsissä. Maanmuokkaus ja vesien ohjailu vie taas päinvastaiseen suuntaan. Lisää vesistöjen kuormitusta ja hiilen purkautumista. Että luulisi jatkuvalla kasvatuksella olevan tasapainottava vaikutus.

    mehtäukko 25.10.2024, 08:54

    Tuo on taas kummallinen propagandistinen väitös jk:n yleistyksen puolesta.

    Kun/jos metsämaa on luonnostaan vettynyt, se ei kyllä jk:n konsteinkaan  kuivetu. Haihduttavan puuston määrän hupeneminen alati huonontuvan puuston harsinnassa tai pienaukkoon luisuvassa uudistuksessa soistuttaa maan hapettomaksi lopullisesti.

    Mitkä ovat seuraukset tuhoissa ja korjuussa?

    Metsuri motokuski 25.10.2024, 10:01

    Miten jovain kuivalla kankaalla tapahtuva avohakkuu lisää maaperän soistumista ? Eikös soistuminen ole enemmänkin kiinni maaperän vedenläpäisystä ? Totta voi olla että joillakin maapohjilla soistuminen voi lisääntyä kun puusto poistetaan.  Mutta ei näin voi yleistää.

    mehtäukko 25.10.2024, 10:12

    Useinhan vaarojen tai kumpareiden väliin jäävä notko on soistunut vesien valunnasta johtuen. Kun pohjamaa ei jaksa vetää eikä puusto haihduttaa, vettyminen on väistämätöntä.

    Jaksollisessa tämä ei ole probleema, kun jk :ssa se on ongelma.

    Jovain Jovain 25.10.2024, 14:38

    Olen aina pitänyt, että vettyminen on jaksottaisen ongelma ja nimen omaan avohakkuun ongelma. Painanteita ja vettyviä kohteita on kaikkialla metsissä.

    mehtäukko 25.10.2024, 16:25

    ”Painanteita ja vettyviä kohteita on kaikkialla metsissä ” ei ole mikään uutinen, mutta siihenkin sökötetty jk:us yleismenetelmänä on susi.

    Avohakkuu tarvittaessa navero-ojitetaan tai vetäistään muokkauksen yhteydessä laskupätkä. Kuinka vettymisen voi väittää jaksollisen ongelmaksi, sillä tarvittavilta osin harvennuksetkin ovat ojissa?

Esillä 10 vastausta, 12,621 - 12,630 (kaikkiaan 13,323)
1 2 3 … 1 262 1 263 1 264 … 1 331 1 332 1 333