Median metsäpolitiikka -ketjusta voisi siirtää jk-keskustelun tänne. Suojuspuuasia käsiteltiin jo aiemmin: suojuspuuhakkuu tähtää uudistamiseen ja jk-poimintahakkuu kasvattamiseen ilman selvää uudistusvaihetta. Yksittäisessä metsikössä nämä voivat hetkellisesti näyttää samalta, mikäli suojuspuusto on erirakenteinen.

Trollausta on  tietämättömyys kun selitätte toistamiseen jaksollisen harvennuksen jälkeen itsestään uusiutumisen epäonnistumista jatkuvana kasvatuksena.  Siinä on ymmärryksen köyhyyttä ihan ensimmäiseksi.   ”reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.”   Kokeilu ja odotus aikana  kuitenkin puut kasvoivat ja tuottivat olihan se parempi kuin paljasmaa  jota jaksottaisissa kokeiluissa on kauan ja laajasti perusmetsänomistajan vastuulla rahoitettu.  Tulos  50 € / ha /v.  miinus verot!

Tunkemalla trollausta ”57 aloitettua keskustelua ja 7903 vastausta keskusteluissa”  tamppauksistaan ei ole Suorittava porras  pystynyt asiaansa lyhyesti ilmaisemaan.  Pahoittaa mielensä  menetelmistä joilla  on Länsi-Suomessa huomattavasti 50 €/  ha parempi tuottavuus.  Metsästyksen ja eräkirjallisuuden joukkoon  voisi  samaistua ja upota.

A.J: ”suojuspuuhakkuu tähtää uudistamiseen ja jk-poimintahakkuu kasvattamiseen ilman selvää uudistusvaihetta. Yksittäisessä metsikössä nämä voivat hetkellisesti näyttää samalta, mikäli suojuspuusto on erirakenteinen.”

A.J. tulikin kiteyttäneeksi juuri sen kaikkein olennaisimman asian. Miten jk voi olla jk:ta, jos metsän uudistumisesta ei huolehdita? Sehän on vähän samantapainen asia kuin talon poika ja/tai tytär pitäisivät taloa, eikä kummallekaan tulisi koskaan perhettä.

Onhan tämä aika uskomatonta väittämistä. Jk ei onnistu paljaaseen maahan, niin kuin on suositus. Luonto hoitaa metsän uudistumisen, ei tarvitse kuin ohjailla metsänhoitoa. Väkipakolla se ei onnistu, niin kuin lainsäätäjä on viisaudessaan päättänyt. Näillä päätöksillä varmistetaan korjuun ja metsänhoidon logistiikka. Metsänhoidon kannalta se on valitettavaa, metsät hoidetaan altapäin ja mieluummin aukoksi. Olihan Metsäkeskuksen mukaan uudistushakkuista 70 prosenttia avohakkuita.

Näkyy olevan se Kujalan kuva arvometsän sivuilta mikä oli jutussa. Samaakuvaa pyöritetään missä jaksollisen männikön alle on syntynyt kuusentaimikko. Kuusentaimikko syntyy helposti myös koivikkoon. Täytyy ymmärtää, että se syntyy siinä vaiheessa kun taimikko on tiheimmillään ja maan pinta paljaimmillaan siellä alla. Se on sitten heti vaikeuksia tiedossa kun tulee ajourat mitkä heti valtaa vattu ja heinä havujen typpipurskauksesta. Sen jälkeen ei olekaan enää selvä, että sinne tulisi enää arvopuiden taimia. Esimerkiksi minä en voi kasvattaa tuollaisen valopuiden jälkeisen kuusijakson jälkeen enää mitään kun ei sinne mitään järkeviä taimia synny. Arvometsä ja Kujala veivaa tuota samaa kuvaa mutta ottaisivatpa kuvan mitä tuollaisen kuusikon urille on syntynyt. Miksi pitää aina veivata kuvaa jaksollisesta metsästä ja esitellä sillä miten helppoa jatkuva kasvatus on?