Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,551 - 12,560 (kaikkiaan 12,560)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Aika huono nosto, tapansa on kelläkin kuitata metsänhoidon sekoilut. Sopii vaikka sellaiseen suojuspuu sekatyypin hakkuutapaan.

    Perko

    Onkos tämä  syvin ydin?  Kehittämisjuttuani  seuraa rähjääjät perässä. Pyrkimykseni on metsänomistajien vaikutuksen korjaamiseen ja heidän etujensa vahvistaminen jota voisi kohentaa useista eri näkökulmista.   Mitä  huonoa  siinä on?

    Yhteistyö ja verkostoituminen: Metsänomistajien on syytä järjestäytyä ja luoda verkostoja. Yhteistyö voi parantaa neuvotteluasemaa ja vaikuttaa siihen, että metsänomistajien ääni tulee paremmin kuulluksi päätöksenteossa.

    Tietoisuuden lisääminen: Metsänomistajien tulisi saada parempaa tietoa omista oikeuksistaan sekä metsänhoitoon ja -myyntiin liittyvistä käytännöistä. Koulutukset, seminaarit ja työpajat voisivat auttaa metsänomistajia ymmärtämään paremmin omaa rooliaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan.

    Lainsäädännön muutos: Metsänomistajien edustajat voisivat aktiivisesti lobata lainsäädännön muuttamiseksi siten, että se tukee paremmin heidän etujaan ja mahdollistaa esimerkiksi kestävämmän metsänhoidon.

    Kilpailun lisääminen: Puumarkkinoiden kehittäminen ja vaihtoehtoisten puukauppavaihtoehtojen yleistäminen voisivat vähentää suurten metsäteollisuusyritysten hallitsevaa asemaa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi paikallisten pientuottajien ja yhteisöjen tukemisen kautta.

    Metsänomistajat voisivat tutkia uusia liiketoimintamalleja.

    Sosiaalisen median ja digitaalisten alustoiden hyödyntäminen: Metsänomistajat voisivat käyttää sosiaalista mediaa ja digitaalisia kanavia viestintä- ja organisaatiovälineenä. Näin he voisivat rakentaa yhteisöjä ja jakaa tietoa ajankohtaisista asioista ja haasteista  .

    Kaiken kaikkiaan metsänomistajien on tärkeää , kouluttautua ja vahvistaa ääntään, jotta he voivat paremmin puolustaa etujaan suurten teollisuusyritysten hallitsevassa ympäristössä.

    A.Jalkanen

    Tässähän tämä some on. Mhy tekee jo aika paljon tuosta Perkon hyvästä luettelosta.

    Perko

    Sekin on  mutta vois olla muitakin  ja  ihan uusia ajatuksia.

    suorittava porras

    Milläpä Perko rahoittaa loistavan ideansa?MHY on jo olemassa ,mutta metsänomistajien halu maksaa palveluista on sillekin organisaatiolle nihkeää. Pyörän keksiminen uudelleen saattaa olla haasteellista. …eli turha yrittää sekoittaa pakkaa yhtään enempää.

    Perko

    Jos  kaikki ei sovi samalle pyörälle niin  pittää keksiä uutta.  Täällä  on menestyksen tekijöillä  ihan puutetta mihin ideansa lataavat, niin nyt antaa palaa!   ”Klondyken”  kauppapaikka jossa kaikki rikastuu ja mahtuvat mukaan.

    Jovain

    Lakiraja se on nostettukin lakiraja, eli puuston pohjapinta-alat ovat liian alhaiset. Menee jo metsän hävittämisen ja vajaatuottoisuuden puolelle. Kasvattaa alijäämiä, kun ongelmana usein on, ettei taimetu ei uusiudu.

    Metsuri motokuski

    Kerro nyt jovaini jotain esimerkkejä missä näin on menty ja mitkä ovat mittaustulokset ja missä ohjearvot ovat väärin.

    Nuo sinun kirjoitukset ovat pelkää leuan loksutusta jos mitään perusteita ei ole. Et osannut edes laittaa hyvän metsänhoidon määritykselle mitään konkreettista mittaria. Kunhan vain heitit ajatuksia ilman perusteita.

    A.Jalkanen

    Ei ole lakirajan vika jos jk ei toimi. Joko pyrstö tarttuu tai nokka tarttuu: joko metsä ei kasva tai ei uudistu. Nyt olisi saatava selville onko vika menetelmässä vai soveltajissa.

    Siirtymäkautena ei vielä kannata tehdä lopullisia johtopäätöksiä: menetelmää kenties sovelletaan metsiin joihin se sopii heikosti, esimerkiksi tehdään tasarakenteiseen metsään poiminta kun pitäisi tehdä avohakkuu ja aloittaa siitä jatkuva kasvatus.

    Perko

    Visalle tullut vastaus verottajalta oliko: ”tyhjän kanssa se oli niin kuin aina ennenkin” .  Älä välitä ,  sitä samanlaista rikastumista se likimain pitäjän  muillakin  ollut aukonhoito velkarahalla.

    A J :le   Jk  on siitä mainio jos on  muutoksesta kyse niin kasvu on tiedossa ja jatkuu tietynlaisena harvennuksen jälkeenkin.  Seuraaviin toimiin on tietoa olemassa ja taimettumisille  (ellei ole ) on peliaikaa kasvu säilyy kuitenkin normaalina ja tuottaa .  Toistan tätä  samaa  kun on  jotkut liottimet vieneet muistin   porukalta.

Esillä 10 vastausta, 12,551 - 12,560 (kaikkiaan 12,560)