Jaksollisen mallin lakirajojen ja jatkuvan kasvatuksen lakirajojen suhdetta toisiinsa voitaisiin pohtia. Pitäisikö nämä olla samaa luokkaa samalla kasvupaikalla? Vai onko lain laatija ehkä ajatellut että jk:sssa voidaan sallia harvempi, ikään kuin uudistusvaihe, kun se on sallittu jaksollisessakin mallissa.

Juuri siksi kyselen mehtäukko, kun en tiedä mitkä jk-lakirajojen perustelut olivat. Ehkä pitäisi lukea hallituksen esitys laista. Mutta jk:ta ei ole pakko tehdä lakirajalle vetäen, kuten ei jaksollisen harvennustakaan. Voi tehdä niin kuin Jovain ymmärtääkseni suosittelee, että kerralla harvennetaan korkeintaan noin kolmannes puustopääomasta.

Lakiraja tarvitaan määrittelemään milloin kasvatus muuttuu uudistamiseksi. Sitä ei siis tarvita hyvän metsänhoidon ohjeeksi, vaan estämään metsän hävittäminen.

Metsälain kannalta ne ovat kasvatushakkuita, vaikka ovatkin ikään kuin siinä välissä omanlaisenaan ryhmänä, jossa tapahtuu kasvatusta ja uudistamista yhtä aikaa. Suojuspuuhakkuu on toinen tällainen sekatyypin hakkuutapa.

Jaksottainen  enimmäkseen kaikkine  hoitoineen tähtää jo  metsän hävitykseen.   Niitä paljaaksi tehtyjä ovat  lähes kakki  ns  metsäalueet  joista  muutos  pysyvään metsään  tarvitsee  poikkeavaa menettelyä.  Käytetyt alaharvennukset  ja ennakkoraivaukset ovat  tuhonneet  ne tulevat  kasvunmahdollisuudet melko perusteellisesti.    Ohjeitten kuva ’ kasvatusrengas ’ johtaa metsänhävitykseen.  2022 tehdyssä  tutkimuksessa  jk oli  reilusti paras tuottoinen  menetelmä jossa oli yli 50 000 puuta  laajasti Suomesta.

JK :n  myyntihakkuu on samalla kasvatushakkuu  jolla luodaan tilaa uudelle kasvulle.

Norokorpi, Yrjö (2018a) Huononeeko metsän perimä ja vaivaako juurikääpä jatkuvassa