Olen myös kuullut, että Iisalmessakin tammet ovat kasvaneet. Minä sain Metsänjalostussäätiöltä kokeilumielessä istutettavaksi 70 km Tampereelta pohjoiseen joitain kymmeniä tammen taimia keväällä 1998 sillä puheella, että antaisin joskus väliaikatietoja niiden viihtymisestä. Niistä ehkä kolmannes kuoli mm. puutteelliseen heinäykseen ja osa kylmyyteen, mutta jäljellä olevista on kehkeytynyt n. 3 – 6 -metrisiä puita.  Niiden terhoista on joitain uusiakin tammia tullut. Turussahan tammi on hyvin yleinen ja kaupungin metsänhoitaja antoi sellaisen neuvon, että tammia kannattaa istuttaa kuusien joukkoon niin, että kaksi kuusta tulee aina väliin. Myöhemmin sitten kuuset poistetaan väleistä.

Liekkö nuo etelässä säästyy kun valkohäntäpeurat syö jalopuun taimet.

Keski-Euroopan sekametsät tarjoavat mielenkiintoisen tutkimuskohteen, erityisesti kun tarkastellaan mahdollisia puulajeja, jotka voisivat selviytyä paremmin muuttuvissa sääolosuhteissa kuin nykyiset suomalaiset puut, kuten kuusi ja mänty. Keski-Euroopassa tavattavat puulajit, kuten tammi, saarni, lehmus ja jalava, voivat tarjota hyödyllisiä esimerkkejä.   A J on tästä jo kertonut.

Esimerkiksi tammi on tunnettu kestävyydestään ja elinvoimaisuudestaan, mikä tekee siitä erinomaisen valinnan alueille, joilla on suurempi kuivumisriski. Saarnelle on ominaista nopea kasvu ja se sietää hyvin erilaista maaperää, mikä tekee siitä joustavan vaihtoehdon ilmastonmuutoksen myötä muuttuvissa olosuhteissa.

Tarkastellessa soveltuvuutta, on tärkeää huomioida tulevat sääolosuhteet, kuten lisääntyneet sademäärät tai pitkittyneet kuivuuskaudet. Joidenkin Keski-Euroopan puulajien, kuten maapuoleltaan tiheän lehmuksen, uskotaan kykyä sopeutumaan paremmin vaihtelevaan ilmastoon, kun taas perinteiset suomalaiset puut saattavat kamppailla äärimmäisten säiden kanssa.

Tutkimuksia aiheesta on julkaistu useissa eri oppikirjoissa ja artikkeleissa. Yksi suositeltava lähde on ”Forest Ecology and Management,” jossa käsitellään eri puulajien kasvua eri ilmasto-olosuhteissa. Myös ”The Ecology of Trees in the Tropics” ja ”European Forest Ecosystems: The Role of Tree Species” tarjoavat kattavaa tietoa eri puulajien sopeutumisesta ja menestymisestä.

Voit myös harkita tietokantoja, kuten Google Scholar, etsiäksesi tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia, jotka käsittelevät puulajien sopeutumista ilmastonmuutokseen ja niiden taloudellista merkitystä. Hinnoista ja loppukäyttäjistä löytyy tietoa usein metsänhoitoalan julkaisuista tai eri tutkimuslaitosten tuottamista selvityksistä, jotka keskittyvät puuston taloudellisiin näkökohtiin ja kestävään metsätalouteen.

Loppujen lopuksi on hyvä huomata, että vaikka Keski-Euroopan puulajit voivat tarjota mielenkiintoisia vaihtoehtoja, olisi  myös harkittava, miten ne sopeutuvat paikallisiin ekosysteemeihin ja ympäristöolosuhteisiin Suomessa ennen mahdollisia istutuskokeiluja.

Kuinkahan Keski-Euroopassa yleinen pyökki menestyisi täällä Suomessa tulevaisuudessa?

Sain vajaa 20 v sitten Metsänjalostussäätiöltä maksutta tammen taimia istutettavaksi 71 km Tampereelta pohjoiseen ja nyt niistä on kasvanut 5-6 -metrisiä puita – osa toki kuoli jo heti alkuunsa.