Luin tuosta Arvo Kettusesta ja sen tavasta kasvattaa metsää. Sillä on pelkkiä havupuun metsiä sillä ”kaikki lehtipuut ovat lahonneet pois.” Puita kasvaa 200kpl/ha. Alle syntyvät taimet harvennetaan suoraan ”päätehakkuu tiheyteen.” Eli voisin kuvitella, että tuohon 200. Hän käyttää taimikon harventamista. Se on huomattu, että Perko ei osaa vastata kysymyksiin kun kysyin kun taimia syntyy ja ne harvennetaan yleensä Arvon ja muiden JK kasvattajien metsissä joko ennakkoraivauksessa tai varta vasten, niin kuinka pitkä jakso niille pitäisi laskea? R.Ranta muistutti Visaa, että muista laskea kaikki raivaukset 4% sijotuskorolla. Visalla aika on n. 30-40 vuotta kun jakso loppuu mutta se JK:ssa esim. 100 vai monta vuotta mitä pitäisi käyttää R.Rannan kehottamaan 4% koron laskemiseen JK metsässäkin.

Tahvonen on nyt esittänyt paras tapa lisätä hiilinieluja ympäritön asetttamista paineista metsäalalle on avohakkuut. Mitä mieltä Ranta on tästä kun oli suurien kysymysten äärellä miten hiilinielu tavoitteet muuttaa metsänhoitoa? JK ei siis sopinut tähän Tahvosen mielestä kun metsät pitää kasvattaa niin tiheänä, että todennäköisesti eivät uudistu luontaisesti.

Jovain väitti, että JK metsästä saa vastaavia tuloja kuin havut jaksollisedta mutta ei koskaan vastannut mitä nämä ovat. Varmaan onttoja puita linnunpöntöntekijöille?

Tammijuttu

A J   olisiko   siulla  jokin  helppo jippo   jolla  idätän tammenterhot kevääksi niin kertoisitko?   Keräsin pihanurmelta  reilun litranverran  talteen.  Joku harrastaja kertoi , että itävyys on  alle 50  niin  jos ne  eeltä näkis mitkä ovat itäneet  niin ei  sitä  turhuutta tulis  levitettyä suotta.

Laakea muoviastiaan multaa  ja siihen terhot itämään  tuntuu helpommalta jättää lumen sisään  niin  jääkaappi ei täyty.   Kiitokset  Annelille  avusta!   Terhoja  tippuu edelleen.

En osaa vastata Orfeukselle tuohon viljelyalueen kokoon. Ehkä varminta olisi perustaa sekataimikoita, esimerkiksi jaloja lehtipuita eri lajeja. Kuusta voisi istuttaa sekapuuksi varjostamaan runkoja. Sen voi sitten hakata pois ja jättää jalopuut jatkamaan kasvuaan. Seuraava jalopuusukupolvi voidaan saada luontaisesti uudistumalla alikasvokseen.

Olen myös kuullut, että Iisalmessakin tammet ovat kasvaneet. Minä sain Metsänjalostussäätiöltä kokeilumielessä istutettavaksi 70 km Tampereelta pohjoiseen joitain kymmeniä tammen taimia keväällä 1998 sillä puheella, että antaisin joskus väliaikatietoja niiden viihtymisestä. Niistä ehkä kolmannes kuoli mm. puutteelliseen heinäykseen ja osa kylmyyteen, mutta jäljellä olevista on kehkeytynyt n. 3 – 6 -metrisiä puita.  Niiden terhoista on joitain uusiakin tammia tullut. Turussahan tammi on hyvin yleinen ja kaupungin metsänhoitaja antoi sellaisen neuvon, että tammia kannattaa istuttaa kuusien joukkoon niin, että kaksi kuusta tulee aina väliin. Myöhemmin sitten kuuset poistetaan väleistä.