jaksottaisesta metsänhoidosta, että ei pidä paikkaansa. Tulokset ovat epäuskottavia ja vaatii varmentamista.

Tästä on metsävarojen inventoinneista mittaustietoa ja tutkijoiden maastokokeiden tuloksia kymmenien vuosien ajalta. Riittää useimmille näytöksi. Niistä voi tehdä myös talouslaskelmia.

tällä hetkellä jk:ta pidetään jopa lain suosituksilla toimimattomana ja tuottamattomana

Metsänhoidon ohjeistus sanoo asiasta näin:

”Luontaisen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi on jäävän puuston pohjapinta-alan oltava varsin alhainen.”

Taulukko. ”Viitteellinen puuston pohjapinta-ala (PPA) ennen jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ja sen jälkeen. Jos lähtökohtana on tiheä metsä, ei hakkuuta tule tehdä metsätuhoriskin vuoksi kerralla liian voimakkaasti.”

https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-uudistuminen-ja-kasvatus-jatkuvassa-kasvatuksessa/toteutus#section-430

Lakiin kirjattu pohjapinta-ala on minimitaso. Mikä olisi suositeltava taso Jovainin mielestä? Itse ilman käytännön kokemusta luulen: jk-metsässä on mahdollista saada joko kasvua tai uudistumista, mutta on hyvin vaikea saada molempia samaan aikaan samassa metsässä. Kun hyvä uudistuminen vaatii ppa-välin noin 10-20 ja hyvä kasvu ppa-välin noin 20-30, nämä ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

On myös havaittavissa tiettyä tarkoituksenmukaisuutta jk metsänhoitoa vastaan. Väitetään, että ei ole tutkittu, ei ole tuloksia ja että tulokset ovat paikkansa pitämättömiä.

Kuka noin on väittänyt?   Siis kyllä on tutkittu.  Minä olen kirjoittanut monta kertaa esimerkiksi Luken koealalasta Lapinjärvellä.  Tutkimus vaan vahvistaa käsityksen jk:n kelvottomuudesta.  Tuota koealaa oli alettu kasvattaa ja mitata 1980-luvulta.  Taimettumisolosuhteet olivat poikkeuksellisen hyvät verrattuna esimerkiksi keskisuomalaisiin metsiimme.  Lapinjärvellä kasvu oli 4-5 m3/ha/v, kun meillä pohjoisempana karummilla mailla n 6.5 m3/ha/v.

Olen  myös kertonut, että eräässä koulutustilaisuudessa Sauli Valkonen kertoi, että pohjoismaiset metsäntutkimuslaitokset olivat saaneet jaksollisen 20-40 % edullisemmaksi ja että eräs ruotsalainen tutkimus oli lopetettu, koska koeala ei taimettunut.

Siis puuttuu sellainen luotettava tutkimustieto, joka osoittaisi jatkuvan edullisemmaksi.  Sitä kyllä saammekin odottaa aina maailmanloppuun.

Samassa tilaisuudessa, jossa Sauli Valkonen kertoi noiden 3 pohjoismaisen tutkimuslaitoksen tuloksia, Lähde kertoi saaneensa jatkuvan kasvatuksen 40 % edullisemmaksi.  Tuskinpa 3 metsäntutkimuslaitosta ovat salaliitossa, joten voitaneen päätellä, että Lähteen ”tutkimukset” ovat paikkansa pitämättömiä.

Esimerkiksi Visa ja minä tiedämme, että metsiemme kasvu on parantunut huimasti, kun siirryttiin jaksolliseen ja samalla myös kassavirta on kerrassaan voimakkaasti lisääntynyt.  Meille riittää nämä perusteluksi.

Niinhän ne taulukot kertovat. Olen koko ajan protestoinut sitä vastaan, ettei jk hakkuita tehtäisi ns. paljaaseen maahan, jos taimettumisen ja metsän uusiutumisen edellytykset puuttuvat. Eikö olisi parempi kieltää tällaiset hakkuut ja jatkaa jaksottaista metsänhoitoa, jos lopputulos on tämä. Pidän jk:n edellytyksenä taimettumista, valmiita taimistoja ja metsän uusiutumista.  Paljaalle maalle hakataan vielä poskettoman alhaisille pohjapinta-aloille ja kun otetaan huomioon aloituksen PPA, joka usein on enemmän kuin tuo taulukon 20. Päästään helposti 2/3 osan poistumiin, joka ei ole tarkoituksen mukaista. Vallankin, jos metsän uusiutumisen edellytyksiä ei ole olemassa. Näin kuitenkin toimitaan. Toimii vielä riitävän suurilla puustopääomilla (esim. 200-300), jos kiertoaikoja halutaan merkittävästi jatkaa. (Tähän ei pitäisi sotkea siemen- suojuspuu tai kaistalehakkuita.)

”…1879 evolutiiviset hyödyt..” Mitähän hiivataikinaa tämä perkolainen jk:n paremmuudeksi vielä kurkottaa? Alas putoaminen on aina varmaa.

Müllerin mimikryksi kutsutaan ilmiötä, jossa <b>kaksi eliölajia jäljittelee toistensa varoitussignaalia vaikka molemmat lajit ovat saalistajalleen aidosti epämiellyttäviä tai vahingollisia kohteita</b>. (Wikipedia).

Itse asiaan. Perko: Ei ole jk juttua. Kuinka niin ei ole, onko liian harvaa? Itsekin näkisin että liika harvuus on riski ja keskittyisin vain puuston kasvattamiseen. Taimia tulee sitten jos on tullakseen.

Tapion jk-aiheisen sivuston aivan alussa todetaan tavoitteesta:

”Puuston kokojakauma on vaihteleva ja pieniä puita on yleensä paljon enemmän kuin isoja. Suuria puita on kuitenkin aina se verran, että alueen isokokoisista puista syntyvä puustoisuuden vaikutelma säilyy. Eri kokoluokkien puuston määrä voi vaihdella puuston kasvatuksen eri vaiheissa. Tyypillistä on myös puiden ryhmittäisyys. Taimikonhoitoa tehdään tarvittaessa.”

https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-uudistuminen-ja-kasvatus-jatkuvassa-kasvatuksessa#section-p482