› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,431 - 12,440 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 243 1 244 1 245 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 19.8.2024, 18:44

    Voi olla molemminpuolista, aika huonosti ovat ns. asiantuntijat jk metsänhoitoa puoltaneet, jos ollenkaan. Eihän sille mitään voi, jos aate on vahvempi kuin tieto. Vaikea jk:ta on saada puhumalla tuottamattomaksi tai toimia asintuntijana, jos ei hallitse luontaista metsänhoitoa tai jk:ta. Siinä käy juuri niin kuin täällä kerrotaan. Ei taimetu ei uudistu, on viljeltävä ja tuottavat jk metsät ovat taantuvia.

    Perko 19.8.2024, 18:56

    Mites ne  muuttuu teidän  omat ilmoituksenne ostoista unohduksineen,  hakkuista  ja istutuksista , myynnin riemua, niistä olen kertonut  miten ne jää roikkumaan tuottavuuden  ulkopuolelle pitkäksi aikaa  jaksollisen aukoista.  Turha vängätä olen niitä  kompensoinut 60 vuotta josta tiedän tasan tarkkaan miten ne rahat niistä tulee.  Esimerkiksi kerroin tuon jaksollisen menetelmästä.  Monelta jää   it’s game over!  Ovat todella uskoneet huijari saarnaajaa. Raataneet klusterin  osakkaille .

    Sitä tarkoitan sillä kaistalehakkuullani myös kun sen istutan koivulle ja männylle  heti kun käyn  laikuttamassa roinaa pois, tulos jää lopulta tavoittamatta.

    ”(kuka täällä lieneekään kuulemassa), kuinka kauan tämä autuas tila jatkui ja pelitti”  ;  Pysykää  palstalla! Stay in the game  jk  systeemissä joka arpa voittaa  ei tule hukkavuosia!

    — En loukkaannu enkä tunne olevan vääräoppinen vaikka sellaista aukonsaarnaaja   paskan kanssa  tunkee.   Matematiikkaa ei voi pitää uskontona sen mitat ja suureet ovat ja vastaavat meidän kieltämme  numeroina  joilla voi  esim  ilmaista tilavuuksia ja niiden muutoksennopeutta.

    Jos olette  virheelliset tiedot antaneet aikoinaan  julki niin tehän voitte korjata ne  oikeaksi.

     

    Visakallo 19.8.2024, 20:30

    Keropa Perko, mitä virheellistä tietoa olemme sinulle antaneet? – Vai valehteliko jälleen kerran?

    Timppa 19.8.2024, 21:31

    En kyllä ymmärrä mikä motivaatio on kirjoittaa tänne ja mollata muita kirjoittajia.  Koskee siis myös Huskua Revaa ja hengenheimolaisia.  Voisitteko avata vähän motiveitanne.   Meikäläinen tosikko ei ymmärrä.

    Jovain 20.8.2024, 07:03

    Siinäpä ne tärkeimmät tällä kertaa, kovin vähäistä on anti hyvän metsänhoidon puolesta. Huomasin tuossa, raivuut kannattaa tehdä korjuun jälkeen. Sillä peitteisessä metsänhoidossa (jk) ei ole korjuun esteitä ja jäävä puusto jää toivottuun tilaan. Jaksottaisessa rehdään ennen korjuuta ja metsä jää puistomaiseen tilaan. Ei riitä, että taimistovaiheessa voi olla useita raivuukertoja ja kasvatusvaiheessa lisää. Voi olla vielä korjuukertojen välissä. Kovasti tietättää töitä vesakon ja aluspuuston kurissa pitäminen. Tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja samalla tuhotaan metsänhoidon jatkuvuus. Peitteisessä metsänhoidossa näitä ongelmia ei ole. Kun katselee teiden varsia, hoitamattomia metsiä ja pusikoita näkee paljon. Hoitorästejä on paljon ja voi olla, että tällä menoa ovat lisääntymässä.

    Puuki 20.8.2024, 07:13

    Ei ole jk noin ruusuista kuin pari isäntää koettaa täällä vatkuttaa jatkuvasti. Olen nähnyt itsekin monta kohdetta joissa ei ole onnistunut. Yleensä liika harvuus aiheuttaa tuulituhoja jäävälle puustolle. Uudistumista ei tapahdu riittävästi , se on toinen ongelma. Kolmas kusettumiseen liittyvä juurikääpäriski.

    Väärä matematiikan soveltaminen johtaa harhaiseen käsitykseen jk:n tuottavuudesta. Se on toinen puoli ongelmavyyhdestä.

    Visakallo 20.8.2024, 07:17

    Jos haluaa erityisen paljon raivaustöitä tehdä, kannattaa tehdä juuri niin kuin kuin Jovain tuossa edellä esitti! Korjuun jälkeen metsään pääsee paljon valoa, ja kun tekee raivauksen vasta silloin, vesaikkoa tulee kyllä riittämään! Ei voi kuin suuresti ihmetellä noita Jovainin kannanottoja!

    Husq165R 20.8.2024, 07:22

    Joku jaksollisen kasvattaja kertoo kerran vuodessa raivaavansa makkaratikun mittaiset pihlajat pois kl 3:lta. Bensaahan siinä saa toki menemään ja pipertelyksikin sitä jotkut kutsuu.

    Mitä niitä olikaan, pata ja kattila, rikka ja malka tms.

    Ammatti Raivooja 20.8.2024, 07:23

    MTK:n metsänhoitoveteraanit: Jatkuva kasvatus romahduttaisi puuntuotantomme 

    Tuossahan tuo on tiivistetysti sanottu minkä metsätyöntekijätkin ovat huomanneet mitä tapahtuu. Yltiöoptimismi on varmasti seurausta vähäisestä käytännön kokemuksesta hyödyllisinä tuhoineen ja ajourakoivujen suhteenkin tai ”ilman metsää” tapahtuva kasvatus.

    Jovain 20.8.2024, 07:51

    Puuki ja Visa. Teidän jk metsät ovat kovin harvoja ja tuottamattomia ja kasvavat paljon vesakkoa. Ns. vesakoitumisen kyynnysarvon paremmalla puolella, tilanne on paljon parempi ja raivaustarvetta on paljon vähemmän. Peitteisessä hoitomuotona on raivaustarvetta muutenkin paljon vähemmän.  Nyt on mentävä.

Esillä 10 vastausta, 12,431 - 12,440 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 243 1 244 1 245 … 1 251 1 252 1 253