Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,411 - 12,420 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Ammatti Raivooja

    Jatkuvapeitteinen synteesiraportti metsäkeskukselta on päätynyt tulokseen, että etelä-Suomen kuusikot kannattaa kasvattaa jatkuvapeitteisesti. Jos tarkastelu lähtee paljaalta maalta jo 3% korolla hatkuva peitteinen on kannattavampaa. Taitaa olla kaikki kannattavuustutkimukset olla n. 9/10 Tahvosen tekemiä. Suomessa ei taida olla muita, jotka tämän kannattavuudesta tekevät tutkimusta eli melkolailla yhden ihmisen näkemys taitaa olla. Sitten taas riskeistä tai taimettumisesta tehtyihin tutkimuksiin Tahvonen ei ole osallistunut missä realismi sitten kumoaa näitä ilmeisesti ”ilman metsää” tai käytännön kokemusta. Niinkuin Perkokin näihin viittaa niin tarkastelu pitää lähteä paljaalta maalta ja jos tehdään niinkuin Kujala, niin korko pitää jättää pois. Jos tarkastelu lähtee paljaalta maalta niin pitäisi käyttää dynaamista hintaa paljaalle maalle sillä kaikki ymmärtää, että jos taimikoiden hinta on 1500e niin miten paljaan arvo, mihin ei ole mitään tehty, voisi olla kovin korkea käytännössä.

    Vähän huolestuttaa jos yltiöoptimismi menetelmän suhteen yhden henkilön voimin ilman realismia riskeistä on tämän perusta.

    Perko

    Varmempi  menetelmä kuin kuuden tohtorin aukko/sellu linja.

    ”  Tutkijat hyödynsivät menetelmässä kansallisiin metsäinventaarioihin pohjautuvia, eri puulajien kasvunopeuksia kuvaavia metsämalleja sekä hyvin yksityiskohtaista kuvausta metsänhoidon pitkän aikavälin tulonmuodostuksesta. Niistä he rakensivat harjoitteluympäristön, jossa algoritmi voi opetella, miten metsän kasvu toteutuu ja miten metsänhoidon toimenpiteet kannattaa suunnitella.

    ”Aikaisemmilla menetelmillä pystyttiin ratkaisemaan vain yksinkertaistettuja malleja ja niidenkin laskenta oli käytännön sovelluksien kannalta liian hidasta. Mahdollisuus ratkaista hyvin yksityiskohtaisia taloudellis-ekologisia malleja suhteellisen vähällä laskentateholla avaa jännittäviä mahdollisuuksia niin tieteen kuin liiketoiminnan kannalta” ”  Aalto yliopisto

    Ammatti Raivooja

    Metsäala on itse syyllinen kun kaikki jatkuvan kasvatuksen kannattavuuteen  liittyvä tutkimus vai laskenta tietokonemalleilla on annettu yhdelle miehelle. Se ei auta jos lähes kaikki metsäalan nykyiset professorit ja emeriutiukset kirjoittavat miten käytännössä ei tule tapahtumaan kun kaikki aina viitataan tutkimukseen. Kun nämä tutkimukset ei taatusti ota käytäntöä huomioon esimerkki vaikka ”hyödyllinen tuho kuusialiskasvoksessa” minkä varmasti kääpätutukijat tyrmäävät suoraan. Laskennallisen mallin haastaminen on hankalampaa kun laskija ei halua ottaa huomioon mitään ja mallissa aina on keskikokoinen puu ison puun alla joka kasvaa isoksi tukkipuuksi vaikka tuhansien metsätyöntekijöiden ja professorien voimin tiedetään, että näin ei tule tapahtumaan siinä mittakaavassa. Nytkun metsäala ei ole haastanut näitä kunnolla niin Arvometsät ja muut saavat rilan kertaa miten mm. kuusialiskasvoksen murskaus on metsässä itseasiassa positiivinen asia ja vain parantaa JK:n kannattavuutta. Kaikki mitä Perko siteeraa on Tahvosen käsialaa Aalto yliopistosta.

    A.Jalkanen

    Mihin Aalto-yliopiston simulointiin viittaatte? Ne ovat, kuten ennenkin, simulointeja joiden lopputulema riippuu siitä miten hyvin metsäekosysteemin toiminta on onnistuttu kuvaamaan. Tekoäly saattaa piankin parantaa tilannetta, mutta sekin on täysin riippuvainen aineistostaan kuten mallitkin. Tekoälykin haksahtaa jos sen lähtöaineistoon valikoidaan parhaat mahdolliset metsiköt; otos pitää siis olla edustava ja kattaa myös kaikki tuhojen kohteeksi joutuneet, heikosti kasvavat tai heikosti uudistuneet metsät.

    Mielestäni metsäala suhtautuu edelleen varovaisesti jatkuvaan kasvatukseen mutta ns. suuri yleisö myönteisemmin. Suuressa yleisössä ovat ne metsänomistajat (yksityiset ja yhteisöt), joiden mielissä kamppailu sieluista käydään.

    Perko

     

    A- Raivooja  voit osoittaa näille henkilöille  arvostelusi.  Ovat  varmaan  selvittäneet  puunkasvua laajasti enenemän kuin  palstan tamppaajat.   A J hallitsee taimiasiat  niin kivitä häntä jos siihen on syytä.     Mie en kuulu kööriin .
    Olli Tahvonen
    Professori, Helsingin yliopisto

    Antti Suominen
    Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto

    Vesa-Pekka Parkatti
    Tutkijatohtori, Helsingin yliopist
    Philipp Back
    Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
    Jim Solatie
    DeepFRST-hankkeen kaupallistamisasiantuntija
    Pekka Malo
    Professori, Aalto-yliopisto

    A.Jalkanen

    Tarkennan että hallitsen jotenkin jaksollisen taimien laadun ja metsänviljelyn, en luontaista uudistamista enkä jk:ta.

    Tämä DeepFRST on vähän kuin MELA-ohjelmisto, mutta ilmeisesti monipuolisempi ominaisuuksiltaan. Kertokaa jos kellä on kokemusta siitä!

    Tässä jutussa hehkutetaan hiilihyvityksiä. Ehkä ihan järkevä vaihtoehto metsänomistajalle mutta Suomen tasolla kansantalouden kannalta ainut järkevä hiilihyvitys olisi kai lisäinen, eli sellainen joka lisää metsien kasvua tai vähentää jotain päästöä. Tämä siksi että Suomen tasolla hakkuumäärät eivät määräydy hiilimarkkinoilla vaan puumarkkinoilla.

    https://yle.fi/a/3-12402012

    Ammatti Raivooja

    Nii Olli tahvone ja tohtorikoulutettavat ovat siinä. Niin et varmasti kuulu kööriin mutta yhden ihmisen kynästä tai pikemminkin tietokoneella mallinnetusta metsästä perustuu iso osa tätä ajatusta.

    Timppa

    Ja taas kerran.  Tahvonen ja kumppanit tutkivat väärää asiaa.  Pitäisi tutkia tilan kaikkien metsien kasvua.  Silloin yllättäen huomattaisiin, että jatkuvassa sitä tuottamatonta maata vasta onkin, koska jokaisen harvennuskerran jatkuvan kasvatuksen metsässä puuton ala kasvaa.

    Metät kunnossa!

    Jahas. Nyt se jk-metsä tuottaa jo vuodesta toiseen 12 %. Ei tässä voi tehdä muuta kun ”Jalapat”. Aamen.

    A.Jalkanen

    Jos Perko kasvuarviosi perustuu metsaan.fi-lukemiin niin voi voi. Jos se perustuu todellisiin metsäammattilaisen mittauksiin metsässä niin sitten onnittelut. Kerro sitten meille myöhemmin (kuka täällä lieneekään kuulemassa), kuinka kauan tämä autuas tila jatkui ja pelitti. Oma veikkaukseni on että ei pitkään vaan tuottamaton alue, johon Timppa viittasi, kasvaa ihan siinä yhdenkin metsikön tasolla pian kestämättömälle tasolle. Tilatasolla se vaan summautuu isommaksi mutta ei muuta kokonaiskuvaa.

Esillä 10 vastausta, 12,411 - 12,420 (kaikkiaan 12,526)