…..ja sitten kun tehdään se kolmas jk-hakkuun niin kasvu taantuu max. 1,5 m3/ha/a tasoon ja voidaan jo todeta, että heinän myynti tuottaa paremmin kun puuston pinoon laittaminen……jos vaan heinää saa myytyä…..

Ei tee jk-menetelmää autuaaksi jos Suomessa kaksi (2) metsänomistajaa ”osaa” menetelmän….tyhmemmille siis tämä vaihtoehto ei käy…..

Heinän taimia toki syntyy paljon. Heinällä on hyvä siemenien tuotto aina – ihan jokaisena kesänä!

Ei siihen mitään rahaa tarvita, lahjoitetaan tila seuraavalle polvelle jos tilalla on peltoa perintöveroihin riittää konttori rotan kuukausipalkka. Olepa hyvä.

MK   ”kasvu taantuu max. 1,5 m3/ha/a tasoon   ”   .  Noin  käy heikosti aukoksi heittäessä 30 vuodeksi  eikä ylety alussa  siihenkään.     Siellä  aukossanne saattaa olla myös  heinää, mie  myyn peltoheinää ja puuta metsästä. Varmana   sanottuna  ja kokeiltuna myynnissä  € :ja  jk johtaa  6-  0  ensimmäiset 30 vuotta!

–Häiriköt   puhuvat  jk metsän  aukkojen taimikoista  ja  päätehakkuusta. Pahasti  puuttuu  tietämystä.  Mikäli on vain  nuo sontajutut  tuttuja massakäsitteitä  niin  eihän sille mitään voi.

Yksittäiset ihmiset ovat ratkaisseet  vaihto-  ja tasasähkön  käytön yleisyyden.  Yhtä keksijää on kiittäminen, että on vaihtovirta järjestelmä .  Noista  lauma menettelyistä esimerkiksi voitte  ottaa bolsevikit,  DDR  ja  selluteollisuusliiton  masinoima tohtoreiden mafian keksimät pakkolait.

Tolopainen on oikeassa sukupolvenvaihdoksen ja lahjaveron suhteen ja Perko metsänhoidossa ja sen tuotoissa. Eihän tämä keskustelu etene, jos pitäydytään tiukasti vastakkainasettelussa ja tässä tapauksessa metsänhoidon suosituksissa, jotka eivät kelpaa jk metsänhoidon vaihtoehdoksi. Jk metsänhoito edellyttää taimettumista ja metsän uusiutumista. Eihän paljaan maan vaihtoehto kelpaa, sitä nyt tarjoillaan, mutta myös arvostellaan ja onhan se laissa. Hyväksytään sitten rusinat pullasta, otetaan 2-3 kertaa, jonka jälkeen viljellään. Ehkä tämä ei ole se tapa jk metsänhoidoksi, mutta onhan se urakoitsijoille mieleen. Eivät ole taimistot ja uusiutuvien metsien varominen haittoina ja saahan teollisuus puunsa halvemmalla ja helpommin.