› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,331 - 12,340 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 233 1 234 1 235 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 16.8.2024, 16:38

    Jojovain…”Hoidetuissa jk metsissä ei ole paljasta maata, sitä vastoin jaksottaisessa on tuottamatonta aikaa.” ” Aivan, voihan se joillakin olla ainut tarkoitus sotkea.”

    Jovain 16.8.2024, 17:50

    Viimeisintä jk metsää on tukkimetsää luokkaa yli 50 prosenttia tukkia ja hyvässä kasvussa. Samalla tilalla on avohakattua ja keinollisesti uudistettua taimikkoa, jossa on tyhjäkäyntiä vielä parikymmentä vuotta ja hoitotoimet. Ei ole epäilystäkää kummalle puolelle kallistun.

    Perko 16.8.2024, 18:09

    Onko  AJ  kokeillut, on niistä vähä onnistuneista näyttöjä? Muuten ei ole uskomista  noihin mielipiteellä vahvistettuihin arveluihisi:  ”Mielestäni jaksollinen pärjää vertailtaessa ihan pelkästään sijoitukset metsään: realistiset uudistamis- ja hoitokulut, riskit ja tuotto”    Millä tuo on varmistettu ettei tuotto sijoitus jo käy  30 vuoden kohdalla lopullisesti hiipumaan?    Mielipiteenä  hyvä  mutta  vailla niitä kokeen fakta perusteita.   Omat menneet kokemukset oli työläät ja tuki heikosti  ajatustasi.    Keskimääräinen  tuottavuuden nopeus  ja sen  matemaattinen malli  on  joillein vaikea hallita.

    –Eikä   aukolliseen metsänuskoon uponnut Timppa ole esittänyt  sen 150€ /v / ha  tulon  päälle  muita hyötyjät.  Tuostakin  puuttuu ne aikoinaan maksetut pinta-alaverot korkoineen ja  mhy:n maksut. Ennen  kaikki ei ollut paremmin.

    A.Jalkanen 16.8.2024, 18:54

    Onko jollain tietoa, oliko keskimääräinen verorasitus pinta-alaveron aikana suurempi vai pienempi kuin nykyään? Asiasta on varmaan tehty aikoinaan hallituksen esitysmuistio, joissa on mietitty mitä veromuutos tekisi verotuloille?

    Perko, esitin aiemmin Aukon tuottomenetelmät -ketjussa vertailulaskelmia, jotka perustuivat ennusteisiin keskimääräisistä kasvuista.

    Arvio jk:n hieman heikommasta keskimääräisestä onnistumisesta on kokonaisarvio, joka perustuu tutkimustietoon, muiden metsänomistajien käytännön kokemuksiin ja siihen ettei menetelmä ole yleistynyt. Yksittäisillä metsänomistajilla se voi toimia hyvinkin jonkin aikaa. Vastaavasti jaksollinenkin voi mennä huonosti jos tulee vaikka tuhoja tai hirviä.

    Perko 16.8.2024, 19:27

    Vastaavasti jaksollinenkin voi mennä huonosti jos tulee vaikka tuhoja tai hirviä. Voisiko siitä jaksollisesta esittää  jonkun  hyvin menneen esimerkin?     Kaikki  siinä pakosta olleet  koko  metsänomistajien  joukko näkisi  faktan  onko  paljasmaa  tuottanut.   Ihan  rahana  ilmaistuin luvuin.   Vesomistuloksista ja avustuksista  en kysele.

    Puuki 16.8.2024, 19:56

    Keskimääräisestä verorasituksesta ei ole tietoa, tuskin on kellään. Marginaaliverotuksessa mukana olleille pinta-alaverotus oli kallista.

    Verohelpotukset oli tapauskohtaisia . Taimikkovähennys taisi olla suurin verohelpotus niille jotka hoiti taimikkonsa hyvin.

    Kun mukaan lasketaan rehellisesti kaikki tulot ja menot, on tasaikäisen metsän kasvatus useimmissa tapauksissa ylivoimaisesti paras menetelmä. Keskimääräinen vuosikasvu/kiertoaika on vähintään n. 20 % parempi kuin jk:ssa. Siitä johtuvaa etumatkaa ei helposti saa kiinni harsintaa harrastamalla. Jopa ilman kantorahatulon erotuksen tuomaa etua tuottovertailussa jk häviää helposti.

    Perko 16.8.2024, 20:21

    Puukin  mielipide  ei ole millään tavoin vakuuttava, keskimääräinenkasvu  ei ole parempi  ja siitä  puuttuu   se  taloudellinen  €/v/ha .  Sillä näytöllä saa jo hieman uskottavuutta.  Niissä nopeissa  taimikko kasvuissa ei ole  vuosikymmeniin  €  -tuottoa ,   vain myynti tekee  tuottoa  ja  nopea rytmi aina parantaa sitä.   Kummallista miten kehtaatte löpistä samaa   taimikoiden  kehitystä , ensi  ootte  hävittäneet  nopean myyntituoton  jota ei saa takaisin 50 vuoteen.   Siinä on se  joka kertainen  hiipuminen.

    Puuki 16.8.2024, 21:11

    Sinun löpinäsi on puutaheinää. Eh tehdään nykyään alle 30 v. metsään ja toinen harvennus n. 40 vuotiaaseen. Mm.kasvupaikasta riippuu vuosituotto. Sillä ei ole mitään merkitystä, jos jostain kasvupaikasta saa rusinatpullasta-menetelmällä muutaman vuoden hyvää tuottoa. Kiertoajan tulos ratkaisee aina tilanteen mukaan.

    Metät kunnossa! 16.8.2024, 22:19

    Perko ja Jovain ovat tyytyväisiä muutamaan hakkuuseen ja niistä muodostuviin euroihin. Kuten todettu seuraava sukupolvi hoitanee jätemetsät taas kasvukuntoon tai köyhtyy lisää. Aika näyttää mihin annetut geenit johtavat päätöksien tekemisessä. Puuston myyntitulo ei minulle riitä – myös tasearvo täytyy kehittyä suotuisasti. Siinä jk menestyy kovin heikosti. Vaikka voissa paistaisi.

    Perko 16.8.2024, 22:41

    30 vuotisesta umpeen istutetusta  ryteiköksi muuttuneesta aukosta ei todella saa rusinoita eikä sijoittaja rahojaan takaisin.  Vertailuksi jk  jutusta voi  myydä   parikertaa  tukkipuuta  reilut 200 mottia tukkipuuta yht.  15 k – 18 000 € verran ja hakea mustikoita joista  taitava leipuri tekee mustikkapiirakoita .  On kokeiltu juttu.   Puuta ja heinää , totta  niitä molempia olen  myynyt!

    Paljonkos se paljaaksi hakatun tasearvo on?

Esillä 10 vastausta, 12,331 - 12,340 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 233 1 234 1 235 … 1 251 1 252 1 253