Paljaan maan arvo on taloustieteen termi joka riippuu nettotuloista, laskenta-ajasta ja korosta. Summa-arvomenetelmän arvio maan arvosta on eri asia ja perustuu toteutuneisiin kauppahintoihin. Jotka riippuvat myös koroista. Korotonta maailmaa ei ole.

Hoidetuissa jk metsissä ei ole paljasta maata, sitä vastoin jaksottaisessa on tuottamatonta aikaa. Tuskin on kannatusta puuttua, jos hankinnalla pääsee samaan tai yli, valinta on selvä. Kalustoa on saatavilla ja sopii paremmin myös jk metsiin. Vaihtoehtoiset sijoitustuotot saa olla.

Mielestäni jaksollinen pärjää vertailtaessa ihan pelkästään sijoitukset metsään: realistiset uudistamis- ja hoitokulut, riskit ja tuotos. Ilman metsän ulkopuolisten sijoitusten tuottoja, realistisilla koroilla.

Jos paljaan maan arvo on nolla tai negatiivin niin se tarkoittaa että homma ei kannata. Jos paljaasta maasta lähdettäessä nettonykyarvo tippuu nollaan, niin ollaan kannttavuuden rajalla käytettävällä  laskentakorolla ja hoitomenetelmällä.

Ei kai summa-arvoissa mitään kauppahintatilastoja käytetä (niitä taitaa ollakin kovin vähän) vaan Tapion laskemia maapohjan arvoja. Joskus naureskeltiinkin sitä, kun Tapio oli muuttanut Lapin osalta korkoa pienemmäksi, ettei maan arvo mene negatiiviseksi. Lapissa tietenkin korko on sama kuin etelässäkin.

Siihen metsäekonomiaan ehkä kannattaisi hieman perehtyä, jos kovaa poikaa syvällä rintaäänellä ottaa kantaa. Siksikin, että on edes hajulla siitä mistä keskustellaan.

Tapion käyttämiä maapohjan arvoja. Jos sinä purat mikrotasolla esimerkiksi sen kirkon maan ja sanot, että niiden kannattaa myydä se maa ja sijoittaa se raha. Silloin se on irroitettu isommasta kokonaisuudesta eikä ole mikään Tapion keskiarvostahinta maapohjalle. Sinä et esitä kauppahintatilastoja pelkille maapohjille vaan haluat käyttää isompien konaisuuksien ja puulisten maiden keskiarvoja niin sehän sisältää väitteen, että joku maksaisi niitä hintoja siitä kirkon pelkästä pienestä paljaasta maapalasta. Kuka on se sijoittaja joka ostaisi sen Tapion keskiarvohinnoilla ja tekisi tappiota sillä maapalalla ja kirkko rikastuisi sijoittamalla sen rahan johonkin. Ihmeellinen ajatus. Metsäekonomia on aika kaukana todellisuudesta Jos se ajattelee, että jokainen maapala ostettaisiin ja sen uudistamiseen tarvittava raha saataisiin kaukana tulevaisuudesta kun oikeasti mitä nyt päätehakataan ovat lähes ilmaiseksi eli luontaisesti syntyneet ja niistä rahoista osa jätetään maahan joka luo sen maapalan arvon.