Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,311 - 12,320 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Jos meillä olisi riittävä määrä mittausaineistoa jk-metsistä, tätä keskustelua ei enää tarvittaisi. Tekoäly kertoisi sekunnissa, kumpi on parempi annetuilla spekseillä.

    Veikkaan että aleneva tuotos on se mihin jk kaatuu. Systeemi ei vain toimi pitkällä aikavälillä yhtä hyvin kuin huippuunsa viritetty jaksollinen. Kantohintojen erotus sijoitetaan pääosin uuden metsän aikaansaamiseen. Uusi sukupolvi kasvaa paremmin kuin päätehakattu metsä kun taas jk polkee paikallaan tai taantuu.

    suorittava porras

    👌

    A.Jalkanen

    Niinpä, mutta tätä palstaa saattaa lukea sellaisetkin jotka miettivät vielä sitä valintaa.

    mehtäukko

    Mehtäukko ”ymmärtää” jk:sta siihen saakka, kun esitetyt seikat pysyvät todellisuuden puolella. Viherpolitikointi- manipulointi asialla on hyvin kyllästyttävä tautitila.

    R.Ranta

    Metsänhoitosuosituksissa on tapahtunut valtava muutos viimeisen 20-vuoden aikana. Jatkuva kasvatushan oli lainvastaista, josta uppiniskaisimpia kiikutettiin jopa käräjätupaan. Yritin sillä Posion esimerkillä kertoa minkälaisista taloudellisistakin merkityksistä on ollut kysymys muutoksissa. Eikä todellakaan tilanne tässä suhteessa ole vakiintunut – päinvastoin. Hiilikysymys  saattaa muuttaa kaiken päälaelleen. Monimuotoisuus ja ympäristökysymyksetkin nostavat kovaa vauhtia päätään.

    Se on itsestään selvää, että kaikki vaikuttavat tekijät pitää huomioida asioita vertailtaessa. Ei kai kukaan sitä kiistä.  Se nyt ei kuitenkaan tarkoittaa sitä, että investoinneille ei pidä laskea korkoa. Näin kaikkialla taloudellisessa toiminnassa tietenkin tehdään. Teen sitten mitä hyvänsä taloudellista toimintaa, niin minun on saatava investointi korkoineen takaisin, jotta siinä olisi joku taloudellinen mieli. Olisihan se erikoista, jos uudistamisen kannttavuus olisi erilaista paljaan maan ostaneelle kuin sieltä juuri tukkimetsän hakanneelle.

    Ammatti Raivooja

    Jaa eikös se Pukkala kirjoita, että metsänmyyjä ratkaisee minkä koron sen on mahdollista saada. Joten esitätkö hintatilaston toteutuneista paljaan maan kaupoista? EDIT Sehän se ratkaisee onko sinne kannattava investoida taimet. Fakta varmaan on, että paljaan maan kauppa tyrehtyy jos sen ostaja ei siitä saa tarpeeksi korkoa sijoitukselle. Jonkinlainen uudistamisvelvollisuus taitaa vieläkin olla.

    Aika hyvin kerrotaan tuossa Groupin sivuilla, että turvemetsät sitovat hiiltä kuin mitä ne tekisivät luonnontilassa. Ja oleellista on vedenpinnan tason säätely milloin puut kasvaa ja toisaalta ettei tule turpeesta päästöjä, joten ilman kunnistusojitusta turvamaa saattaa muuttua päästöksi ja JK ei  välttämättä ole silloin paras sillä kohtaa.

    Puuntuotannon  hiipuminen JK:n myötä ja ojien täyttyminen ja turvemaan muuttuminen lähemmäksi luonnontilaa kyllä saattaa purkaa hiilinielua eikä päinvastoin.

    A.Jalkanen

    Turvemaan metsänkasvatuksen onnistuminen riippuu niin monesta: turpeen paksuus ja maatumisaste, pohjaveden pinnan syvyys, ojien määrä ja kunto, puuston määrä, puulajit, uudistuminen, kasvu, kasvupaikkaluokka ja sijainti eli lämpösumma. On rakettitiedettä, kuten professori Annamari Lauren on sattuvasti sanonut.

    Tähän pulaan avuksi tulevat mallit ja päätöksentekoa auttavat järjestelmät. Hankalaa on mm. se että kosteus tai paremminkin humidisuus vaihtelee vuosien välillä. Siksi vaikkapa säätöpato saattaisi pelastaa äärivuosina tulvalta tai kuivuudelta pinnanmuodoiltaan ja ojastoltaan sopivassa kohteessa.

    Jovain

    Ei mitään uutta. Kauppa käy ja kalustoa on saaravilla. Rippe avaa hyvin hankintakeskustekua. Valitettavasti korkokeskustelu lähti raiteille, jota ei ollut tarkoitettu. Kantorahatulon erotus on sikäli paikkansa pitämätöntä, sen varaan ei voi rakentaa. Hoidetuissa jk metsissä tuotot menee tukkisaannolla päinvastoin. Jk metsät tuottavat, missään tapauksessa kysymys ei ole paikallaan polkemisesta tai taantuvista metsisstä. Jos tällaista vertausta voidaan käyttää, aivan hyvin se sopii myös jaksottaisen metsiin.

    mehtäukko

    Vasta klusteri panttasi kone-yrittäjiään, sitten myhistyksen toimijat ja nyt taas on ”kalustoa on saatavilla”.

    EDIT

    Ammatti Raivooja

    Tuo paljaan maan arvo on vaikea JK porukan ymmärtää kun he laskevat, että jaksollinen kasvatus tuottaa tappiota jatkuvasti kun paljaan maan arvon korko ja istutus ei ikinä tuota investointi kuluja. ”Paljasta maata ei käytännössä ole myynnissä” ”en maksaisi parin hehtaarin paljaasta maasta mitään” ”Taimikoita myydään 1500e/ha”. Paljaalle maalle tulee laskennallinen arvo kun se on osa isompaa kontekstia, jolloin isomman kokonaisuuden bonuksilla/tuloilla/verovähennyksillä ostetaan uudistus. Paljaan maan arvoksi käytännössä suurinpiirte tulee sen jälkeen siihen käytetty raha. Et jos se kirkko myisi todella sen paljaan maan ja tälläinen kauppa todella syntyisi niin sen hinta olisi todella mitätön koska sijoittajan olisi laskettava invoistoinnilleen uudistusten jälkeen oikea korko. Me ei voida olettaa, että on olemassa sijoittajia, jotka maksavat pelkästä paljaasta maasta 2000e/ha ja taimet päälle ja kirkon kannattaisi itse investoida nämä 2000e/ha kuin uudistaa. Minusta tälläisessä ajattelussa ei ole järkeä. Paljaan maan arvo on puilla ja osana kokonaisuutta arvokkaampaa kuin paljaana maana koska siihen voidaan laittaa takaisin ne havuista saatavat rahat sekä käyttää koko tilalta saatavat bonukset. JK lasku menee minusta täysin metsään jos sitä käsitellään niinkuin Ranta ja Perko tekevät.

Esillä 10 vastausta, 12,311 - 12,320 (kaikkiaan 12,526)