Turvemaiden maahan sitoutuneella hiilellä on niin iso merkitys, että sen osalta joudutaan tekemään jatkossa kaikki mahdollinen, ettei ne lennä sieltä taivaan tuuliin. Jos jk on siihen parempi ratkaisu, niin tähän tullaan niiden osalta menemään. Metsäsektorilla ei ole vielä ymmärretty ollenkaan  ottaa vakavasti koko ilmaston lämpenemisasiaa.

Tällaiselta vertailevalta keskustelulta on tysin pohja pois ja se on mieltä vailla, jos edes siitä ei ole yhtenevää näkemystä, pitääkö tehtävälle investoinnille laskea korkoa vaiko ei.

Se on ampuilua omaan koipeensa. Ja RR:n ”metsäsektorilla ei ole ymmärretty ollenkaan” on kyllä outoa puuroa. Vasta MG julkisti Metsä Plus – ohjelman, jota Dasos käyttää toiminnassaan.

Nytkin on keksitty puusta aikaansaatu eristemateriaali, joka säätyy ilman lämpötilan mukaan…  Siihen ei tukkia käytetä.

”Metsäsektori=metsäala= metsiin liittyviä elinkeinoja, kuten puun ja metsien kasvatusta ja korjuuta, metsäteollisuutta, metsänomistajille suunnattuja palveluita, luontomatkailua ja metsäntutkimusta.”

”Metsäsektorilla ei ole vielä ymmärretty ollenkaan  ottaa vakavasti koko ilmaston lämpenemisasiaa.”

Siis selitä tarkemmin kun en näillä jutuilla vielä usko sinua. Eli ei sittenkään metsäsektori vaan metsänomistajat? Metsänomistajat eivät ymmärrä ilmastonmuutosta, koska he ovat maksimoineet uusiutuvien materiaalin raaka-aineen tuoton?

”Osallistumme Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeisiin, joissa kehitetään uusia menetelmiä turvemaiden hoitoon ja päästöjen vähentämiseen. Emme voi välttää uudistushakkuita tai ojien kunnossapitoa kokonaan, koska kaikki turvemaiden metsät eivät todennäköisesti uudistu luontaisesti eivätkä kaikki metsänomistajat halua kokeilla jatkuvapeitteistä kasvatusta. On tärkeää analysoida huolellisesti, missä tapauksissa uudistushakkuut ovat paras tapa edetä ja mitkä ojat on syytä pitää kunnossa.” Metsä group

Voisi sanoa, että metsäsektori on tosi hyvin hereillä suurimmaksi osaksi. Kyllähän jonkinlaista realismia on tuokin ettei kaikki uudistu ilman maanmuokkausta ja männyllä valopuuseman kautta et jos uusiutuu sitten huonosti kasvavalla kuusella ja hieskoivulla niin ei siinäkään paljoa arvoa ole.

Hankinta vs kantohinta:

– Ruotsissa puhutaan erityisesti hankintahinnoista. Hieman on vielä epäselvää minulle, kuinka asiat käytännössä hoituvat. Ainakin sellufirman ostaja on soitellut, ja tarjoutunut hakkaamaan, kun koneet ovat olleet lähistöllä.

Eli juuri nyt ymmärtäisin siten, että hankintahinnoista puhutaan, mutta käytännössä metsäfirmat ostavat puuta ”all-in” ajatuksella, eli mahdollisimman helppo juttu myyjälle. Ruotsalaisuuteen kuuluu nähdäkseni pitkien liikesuhteiden arvostaminen, ja oletan tämän pätevän myös puukauppoihin.

Keväällä naapurini teki hankintana energiapuuta, hintaan 600kr per motti oli oikein tyytyväinen.