Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,271 - 12,280 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Ammatti Raivooja

    Metsään syntyy kuusia pihlajaa leppää ja hieskoivuja ihan itsestään. Sinne tehdään JK hakkuu, joka vaatii ennakkoraivauksen. Sen yhteydessä kerätään lehtipuita energiaksi ja kuusen havut. Energiapuu on syntynyt JK metsään ihan ilmaiseksi kuin Manulle illallinen. Nyt ennakkoraivaus maksaa 400e ja energiapuusta saa 400. Äkkinäinen luulisi, että tuloilla katetaan menot mutta JK metsässä se menekkään niin. 400e tuloa on metsätalouden ulkopuolista rahaa ja 400e kulu pitää diskontata menneisyyteen, olisiko 30vuotta, koska se on edellisten jaksojen tuloa eli aukko mihin ne on tullut, on syntynyt esim. Silloin. Nyt tämä ennakkoraivaus tuottaa hirveästi tappioita siellä metsässä ja kun pihlaja on pesiytynyt niin se uusii joka hakkuuseen.

    Visakallo

    Perko: ”Äijäthän jahtaa kuin lepakot yössä saalista tamppauksilla.  Jatkakaa 112 – 150 €  , sellaisia  on vuoden  per ha tulonne!”

    Yli 400 euroa /ha on puhdas metsätalouden tulo kaikkien kulujen jälkeen ainakin minulla ollut viime vuosina. Paljonko se on ollut Perkolla?

    Perko

    Olen moneen kertaan kirjoittanut, ettei näkemässäni jk-metsässä ollut tapahtunut taimettumista 8 vuoteen.  Senkin olen kertonut, että toisessa oli syntynyt kuusia, mutta ei mäntyjä tai koivuja.

    Oliko siellä Tinpan havaintokohteella  jk metsää, eri-ikäisiä puita,  tukkia ja propsipuita jos oli niin onhan sinne silloin taimettunut metsä joskus.    Millainen se  puusto oli?

    —  Kertokaahan nyt  ne vuositulonne hehtaarilta niistä aukoista  en ennemmin usko pätkääkään siihen juttuunne.   Semmoinen 600 –  700 € / ha  alkais olla  pohtimisen arvoinen juttu.   Joillain on  osto- plantaaseista unohtunut  jotain pikkujuttuja laskuista pois tulolaskelmissaan.    Nostakaa vaan rimaa mie ilmotan sitten kun riittää !

    Voisitko Jovain  julkaista oman e-mailin, lähettäisin  muuan jutun.

    Visakallo

    Perkon ja minun metsieni hankintakulut ovat varmasti verrattavissa toisiinsa, joten niistä ei saada tulopuolelle eroa aikaiseksi.

    Husq165R

    Ottamatta kantaa menetelmän valintaan. Miten lie tuon jaksollisen uskottavuuden kanssa. Ai niin, ne olikin kaikki totta, ilman liioitteluja. Hip hei.

    Ammatti Raivooja

    Onhan sinne ja tänne taimettunut metsiä kun on otettu maanmuokkauksen käyttöön. Uskooko joku, että ne otettu käyttöön turhaan, että saman taimettumisen saa ilman maanmuokkausta, ilmeisesti. Helppoahan se on Kujalankin aloitta ”JK” kun on jaksollinen metsä mihin tulee luontaisesti kuusialiskasvosta. Vaikein homma lienee se lopettaminen kun on vähän puuta silloin kun on paras Hinta kun selviää miksi meillä maanmuokkausta.

    Ei tarvia näillä keleillä vielä juomista olla juurikaan olla hyväkuntoisella ja terveellisillä elämäntavoilla. Kannattaa varsinkin Pohjois-Karjalassakin pitää huolta verenpaineesta eikä valvoa liian myöhään viikonloppuna. Kaikkihan me toivotaan, että mahdollisimman moni on näkemässä lopputulosta kun ajourille syntyvistä koivuista toivotaan uutta metsää ja vielä ilman kuluja.

    Metsuri motokuski

    Eikös tuo perkon mainitsema 600 – 700 euroa/ha vastaa noin 100 motin hehtaarihakkuuta. Sehän jää alle toisen harvennuksen. Yleensä ensi harvennuksella lähtee noin 60 mottia ja toisesta noin 120 mottia. Päätehakkussa sitten noin 300 – 400 mottia. Jos jatkuvasta edes teoriassa saisi 100 mottia 15 vuoden välein niin eihän se kummoinen tuloutus ole. Teoriassa jk hakkuuta voisi käyttää viisi kertaa 80 vuoden kierrossa joka antaa hyvissä oloissa noin 500 mottia puuta / ha Jaksottaisessa päästään 500 – 600 mottiin /ha vastaavassa ajassa. Nämähän on vain tietenkin teoriaa ja edellytyksenä on että kaikki jk:n edellytykset toteutuvat. Jaksottainenhan onnistuu kohtuu varmasti.

    Visakallo

    Mikä Husq165R:llä on jaksollisessa kasvatuksessa tuloissa epäselvää? Verottaja on vuosittain hyväksynyt metsätalouteni tulot ja menot. Tuskin olen ainakaan tulojani verottajalle liioitellut ja menoja vastaavasti vähätellyt.

    A.Jalkanen

    Tuossa Mm vertasi varmaan hyvin toimivaa kahta tilannetta keskenään. Voittaisiko jk nettotulojen nykyarvoissa vai häviäisikö?

    Timppa

    Oliko siellä Tinpan havaintokohteella jk metsää, eri-ikäisiä puita, tukkia ja propsipuita jos oli niin onhan sinne silloin taimettunut metsä joskus. Millainen se puusto oli?

    Ei tietenkään ollut Perkon kuvaamaa tilannetta, koska sellaista ei Suomen metsistä löydy.  Se oli jatkuvan kasvatuksen metsää, koska eräs alan asiantuntija tohtori Norokorpi niin sanoi.  Pitäähän tuollaisen a siantuntijan puhetta uskoa.

Esillä 10 vastausta, 12,271 - 12,280 (kaikkiaan 12,526)