Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,261 - 12,270 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • suorittava porras

    Finsiva (130 000) ha käyttää jaksottaista menetelmää ,koska se tuottaa parhaan tuloksen. Samoin tekee Timppa. Kun laitetaan 100ha:n jatkuvan kasvatuksen ja jaksottaisen menetelmän tilat vertailuun ,löytyy jatkuvan tilalta enemmän ”paljasta pintaa”=aukkoa (tosin pieniä ,mutta paljon) verrattuna jaksottaisen tilaan . Kun vielä kerrataan ,että jaksottaisen menetelmän metsissä puut ovat samanikäisinä huomattavasti jatkuvan puustoa kookkaampia ja pinta-alaan suhteutettuna jatkuvassa on isoja puita vähemmän ,kannattaa Perkon tarkistaa laskentakaavansa. Mitään perusteita jatkuvan paremmalle tuotolle ei löydy.

    Perko

    Suuruuden luoma illuusio ei  poista tyhmyyttä! ( katso ;  Neuvostoliiton ja  ja Venäjän taloushistoria,   lisänä .  DDR ja  Honeckerin hallinto )

    Finsilvan omistajia ovat Dasos Capital Oy:n rahasto (dasos.fi), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (ilmarinen.fi), Metsäliitto Osuuskunta (metsagroup.com) ja MTK (mtk.fi).

    Jäljet johtaa pulkki selloonsa tuotantoon ja siihen tarvittaviin plantaaseihin.  Omistajat ovat ovat pihalla kuin lepakot yössä!

    Vuosituotto  112 € / ha     !

    Ammatti Raivooja

    ”Laskentamenetelmät eivät poikkea.” Eivät poikkea jos keskenään laskette. Oikeat ekonomit eivät hävitä rahoja ja laskevat tulot ja kulut sijoitusvaihtoehtoina, ei pelkkiä kuluja, toisnkuin perko joka hävittää rahat ja laskee vain kulut vaihtoehtoisina sijoituksina. Jos sama summa metsätalouden tuloja häviäisi omalta tililtäsi kuin laskuistasi voisit olla eri kiukkuinen.

    suorittava porras

    Ehkä olisi syytä herätä tähän päivään.(kädettömiä toki tämäkään ei auta). Jos Perkon isä joutui uudistamaan loppuunhakatukn jk-palstan joskus 60-luvun alussa työläästi, oltiin ihan eri tilanteessa ,kun tänään. Varmasti kirveli ,kun aukko oli viimeinen vaihtoehto ja uudistaminen tapahtui muokkaamattomaan maahan käyttäen avojuuritaimia ja kuokkaa. Jaksottaisen alku tyrehtyi helposti heinikkoon ja vatukkoin. Osa vakuustalletusrahoistakin jäi saamatta ,kun ei ollut esittää vakiintunutta taimikkoa. Kaikki jatkuvan seuraukset sälytettiin myöhemmin jaksottaisen synneiksi.

    Epäonnisuneet (lähes aina) jatkuvan yritelmät ovat todella hankalia ja työläitä uudistaa ,kun se aika koittaa. Tulotkin ovat ”pitkissä puissa”. Tätä ei kukaan kiistä. Jaksottaisen puolella ei vastaavia ongelmia enää juurikaan nykypäivinä ole ,kunhan noudattaa menetelmän käyttöohjeita. Luulisi kuitenkin kiinnostavan ,että 100 ha:n jaksottaisella tilalla on jatkuvasti lähes puolet enemmän myytävää ,kun vastaavankokoisella jatkuvan kasvatuksen tilalla 1,5:n hehtaarin vuosittain tehtävistä aukoista huolimatta. Puusta saa paremman hinnan ja ostajavaihtoehtojakin on runsaasti. Jk-tilan puille ei välttämättä löydy ensimmäistäkään.

    Perko

    Äijäthän jahtaa kuin lepakot yössä saalista tamppauksilla.  Jatkakaa 112 – 150 €  , sellaisia  on vuoden  per ha tulonne!

    Ammatti Raivooja

    EDIT

    Jos 100-vuotias kuusikko hakataan niin se on todennäköisesti syntynyt luontaisesti mäntyjen tai koivujen alle. Sen ajan ihmiset on vienyt koivut polttopuiksi ja männyt rakennuspuuksi. 5% on yleensä tyvilahoa tälläsessä kuusikossa päätehakkuussa. Nyt sinä lasket, että havut ovat 100 vuotta sitten tehty investointi ja polttopuun teko kulu vaikka se on ollut tulo heille. Havut on osa päätehakkuuta ja istutusta. Havuja ihan turha laskea tämän ”investoinnin” tuloksi kun se metsän synty on ollut ihan sama kuin JK:ssakin. JK:ssakin voi olla joka hakkuun yhteydessä ennakkoraivaus jos kovin on hieskoivu tai pihlaja päässyt leviämään. Niin rehellistä JK kasvattajan en ole nähnyt, että näitä kuluja laskisivat sijoitusvaihtoehtoina tulevaisuuteen.

    A.Jalkanen

    En tiedä miten lähelle todellisuutta pääsen kun oma kokemuspohja puuttuu. Spekuloin: voisiko metsänkasvatusmallien käytössä olla kolme mahdollista skenaariota: erinomainen onnistuminen, keskimääräinen onnistuminen ja heikko onnistuminen. Erinomaisessa kaksikossa jk olisi taloudellisesti parempi, keskimääräisessä tulos tasan, ja heikossa jaksollinen malli parempi. Menikö pahasti ”metsään”? Aika näyttää miten onnistumisten jakaumat kehittyvät, ja se ratkaisee kumpi on keskimäärin kannattavampi ja myös sen kumpi on kussakin tapauksessa kannattavampi. Siis suhteellinen kannattavuus. Uskon että euroja tulee yleensä enemmän jaksollisesta.

    Ammatti Raivooja

    Luin vaan tuota, miten tuollainen vanha kuusikko kannattaisi uudistaa JK opein niin sitä ei kannata avohakata ja istuttaa koivulle vaan arvommetsän metsissä oli huomattu, että ajourilla tulee koivuntaimia kuusikkoon niin se kannattaa niistä uudistaa ja harventaa vaan kuusikkoa. Siellä sanotaan, että kuusikon synnyttäminen valopuuasentoon on luonnotonta mutta koivujen synnyttäminen on luonnollista puolivarjoon, missä minä en ole ainakaan huomannut, että edes istutettuna kasvaisi järkevästi ni eikö tuo ole jo vähän turhauttavaa.

    A.Jalkanen

    Eivät koivut mielestäni kasva hyvin ajourilla kun ne joutuvat kilpailuun valosta, vedestä ja ravinteista reunametsän kanssa. Vanhat kuuset kaatuvat tuulessa. Aina hakatessa tulevat uudet ajourat, siis 10-20 vuoden välein. Hyvin huono yritelmä. Toki tuollaisen voi tehdä jos ei välitä siitä, että alue on kuin juosten k–tu, epätasainen ja aukkoinen. On siinä sitten rakenteellista monimuotoisuutta, mutta puuntuotantoa ei kovin paljon. Jos jk-metsään joutuu istuttamaan tai kylvämään, silloin on sama tehdä jo aukko, jossa vaivalle saa vastinetta kasvun muodossa.

    Ammatti Raivooja

    Jos joku on siinä, että se kasvaa hyvin ja johtaa siitä matematiikan millä perustelee, että näin se vaan kannattavuus muodostuu niin tavallaan sen asian kumoamiseen ei vaikuta vaikka miten opiskelisi metsäekonomiaan vaan pakko turvautua kokemukseen ja niitä kokemusasiantuntijoita kymmeniätuhansia. Itselle on tullut sellainen fiilis ä, että JK:n pystyy myymään vain heille, jotka eivät pysty kyseenalaistamaan tälläistä tapahtumakulkua.

Esillä 10 vastausta, 12,261 - 12,270 (kaikkiaan 12,526)