Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,241 - 12,250 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Näin tuntuu olevan, Tuskin uskolla tai hurmoksella on tämä ropleema kuitattavissa. Huvikseenko vai pilanpäitten jatkuva kasvatus on otettu lakiin. Arvometsä tarkoittaa lukuisia alan tutkijoita ja ei ainoastaan Arvometsä. Mm. Eroopassa on havaittu metsänhoidon vaikeuteen. Yli 1200 sivua olette suoltaneet paatosta ja käsityksien tasolla enimmäkseen.

    Visakallo

    Perkoa ja samalla myös ylläpitoa on huomautettava palstan sääntöjen tasapuolisesta noudattamisesta.

    Visakallo

    Onko Perko sinun aivan mahdotonta pysyä täällä palstalla metsäasioissa, ja jättää joka viestiisi sisältyvät henkilöihin kohdistuvat kommentoinnit vähemmälle? Asioista voi keskustella aivan asiallisestikin.

    Perko

    Niinpä,  sen voi kukin aloittaa ihan omalla kohallaan.  Laskekapa tuolta  menneestä  paljonko ootte suoltaneet solvauksia Perkolle, Jovainoille ja muutamalle muullekin jotka eivät ole  edes palstalla käyneet.   Terveen asianpuolesta on  hyvä olla mukana  ja  kertoa näkemykset  jotka normaalit ihmiset  näkevät  ja tuntevat.  EDIT

    EDIT

    JK  on taloudellisen tuloksen maksimointia  ihan ensimmäiseksi jonka mukaan toimintaa muokataan.  Tutkitun tiedonperusteella voidaan  tehdä  ennusteita  ja laskelmat joilla optimoidaan tulosta.   Tiedot ovat julkaisuista kaikille vapaasti saatavissa.   Millään politiikalla tai henkiasioilla ei haeta  tulosta.

    suorittava porras

    Miksi kehua menetelmää ,jonka avulla tuotettu puu käy huonosti kaupaksi ,kantohinta on reilusti alempi , metsän uudistuminen epävarmaa ja puusto reilusti pienempää ,kun jaksottaisen menetelmän puut samanikäisinä ?

    Lisäksi puustopääoma supistuu koko ajan. Kun vihdoin todetaan , että homma ei toimi ,tehdään aukko heinäiseen ja aukkoiseen jätemetsään. Hammasta kiristellen maksetaan uudistuskulut olemattomasta puutilistä ja aloitetaan se tamppaus ,jota todellakin siinä vaiheessa riittää. Jaksollisella puolella ne hommat hoituvat tyhjäkäynnillä jatkuvan kasvatuksen jälkien parsimiseen verrattuna.

    Ymmärrän hyvin sen katkeruuden ,jonka rääseikön pakollinen uudistaminen aiheuttaa. Katkeruutta riittää jaettavaksi isältä pojalle ,kuten muutaman nimimerkin kirjoituksista käy ilmi. Periaatteesta ei vain haluta tinkiä. Oppiminen virheistä näyttää olevan tuntematon käsite. Rupla kiinnostaa enemmän ,kun euro.

    Perko

    Kertoisitte  siitä omasta vuositulostanne per ha, miten ne voi kohentaa ?   Tuo   perusteeton arvostelu on kumma sairaus rääseiköineen. Toisaalla kysellään  retkelle , että näkis  jossain  jk metsän niin toiset velikullat hölöttää täyttä paskaa!

    Metsään liittyen; Neuvostoliiton  puisilla haravilla varustautuneet tievuskat propaganda filmeissä Katzin lavalla laulavat huivit hulmuten. Nyt klusterin kiiltokuvin lehdessä ovat kuvattuna  raivaussahan valjaisiin kiristellyt kikatteleva  neitokaiset. Sen nähtyään  hutiseva  ukkokin  vielä karkaa  tamppaamaan kassaroineen, sahaa hän ei enää kykene käynnistämään.     Miksi hän tuommoisesta luopuisi.  Nitrot  huuleen ja menoksi!  tai kirjoittaa niistä mielikuva rääseiköistään lehteen.

    Visakallo

    Perko: ”Kertoisitte  siitä omasta vuositulostanne per ha, miten ne voi kohentaa?”   

    Onhan tuota tullut kerrottua monet kerrat ja selkeiden numeroiden kanssa. Onko ne päässeet menemään Perkolta joka kerta ohi? EDIT

    Jovain

    Ei tainnut olla Visalle.  Ei taida vielä yleisesti olla jk hoidolla kasvatettua puuta. Kymmenen vuotta ei siihen riitä ja tarjoillut viittaukset eivät myöskään sitä olleet. Jk metsänhoito toimii siinä kuin jaksottainen metsänhoito. Eiköhän edellä kerrottu ole vielä jaksottaiseen kuuluvia.

    Tolopainen

    Perkon pitäisi tutustua nykyaikaiseen raivaussahaan, ei sitä tarvitse nykästä käyntiin. Riittää kun vetää narusta puoli metriä, niin jousi pyöräyttää sahan käyntiin. Ei saa nykkiä.

    Berza

    Ihme, ettei tämä  05.08 ilmestynyt ruotsalais tutkimus ole ollut keskusteluaiheena. Tutkimuksen mukaan puiden kasvu on kiihtynyt  vuosikymmenten aikaan selvästi. Hiilen määrän nousun arvellaan olevan yksi tekijöistä, kuten myös harsintahakkuun loppuminen. Tässä viimeksi mainitussa taimet kehittyvät arvion mukaan huomattavasti hitaammin, mitä jaksollisessa mallissa. No tuon nyt ymmärtänee lähes jokainen, ilman tutkimustakin. Mutta kyllähän tämä lyö lovea jk.n tuottoon.

Esillä 10 vastausta, 12,241 - 12,250 (kaikkiaan 12,526)