Ikävä tuottaa taas huonoja fiiliksiä jk-apostoleille. Ajelin juuri vuosituhannenvaihteen tienoolla tehdyn aukon ohi. Kylvömännikkö oli jo kehittynyt siihen pisteeseen ,että puuta oli enemmän ,kun jk-tiloilla ja varsinainen arvokasvu vasta alullaan. Se uudistusala oli kooltaan 50 ha eikä yhtään harmita ,että olin osallistumassa sen hakkuisiin.

Veikkaan ,että edellä mainitun kohteen kehitys on vielä riuskempaa verrattuna 1960-luvun alussa kulottamalla ja kylväen uudistettuun laajaan männikköpalstaan ,joka on päätehakkuun tuloksena aukkona jälleen. Keräsin aikoinaan aukosta puolukoita ja nyt omistaja laittoi 60- vuotisen männikön rahoiksi. Lähitienoolla 50-vuotiset kuusikot ovat kokeneet saman.

Misthän johtuu ,että näissäkään tapauksissa omistaja ei ole kokenut jk:ta paremmaksi vaihtoehdoksi , vaan jatkaa jaksottaisen menetelmän merkeissä edelleen? Laskea varmasti osaavat ja tekevät ratkaisunsa talodellisesti  parasta tuottoa tarjoavalla tavalla. Ovat ahkerasti kokeilleet eri menetelmiä, myös jk-ta ,eivätkä ole jatkaneet hommaa kokeilua pidemmälle. Toimintaa on ohjannut talous ,ei tunne.

Isolla toimijalla  (130 000 ha) on mahdollisuus tehdä kokeiluja. Jk ei toiminut ,joten menetelmä jouti romukoppaan kontortamäntykokeilujen seuraksi. Aukko tehtiin niistäkin ja parempaa puulajia tilalle .

Mitenkäs se sekametsä kehittyy jk:ssa? Entäs kuusettumisen vähentäminen ilmaston lämmetessä ja tuholaisten ja lahon lisääntyessä? Katsoin just mitä metsäverkko kertoi puulajisuhteista. 40% koivu, 45% kuusi loput mäntyä+ muut. Olisiko psrempi jakauma jk:ssa?

Voihan sitä jotain kirjoitella, tämän ei pitäisi olla keneltäkään pois. Hirviongelma on lisännyt kuusen kasvatusta ja tietenkin nykyinen jk lisää kuusen osuutta. Mänty on kärsinyt tästä pahoin. Mutta miten nykyinen tilanne olisi paremmin hallittavissa. Jos pitäisi kaikki metsän kasvatustavat mahtua samaan metsään (MH sitä kokeilee). Kuviokohtainen on liian pieni alue, on mentävä suurempiin kokonaisuuksiin. Voidaan paremmin luotaiset vaihtoehdot ottaa huomioon. On tietenkin valinta kysymys, millä hoitomuodolla mennään. On myös alueita jotka huonosti taimettuvat ja uusiutuvat, mutta on myös tällaisessa väljemmässä mallissa paremmat mahdollisuudet valopuiden luontaiselle uudistamiselle.

EDIT ” tällaisessa väljemmässä mallissa paremmat mahdollisuudet…”

Pienaukkopolitiikka ei muutu miksikään vaikka koko jk-alue olisi 10000 ha. Silloin se ei ole jk:sta, sillä menetelmillä on ominaispiirteet ja reuna-ehdot.

EDIT