Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,201 - 12,210 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Metät kunnossa!

    Kuule Jovain. Se rattori puuttuu aika monelta hankintahakkaajalta eikä se myöskään ole ilmainen vaikka sellainen olisikin. Tien laitaan kun pitää saada puita pitää jollain vehkeellä ja taidolla myös katkonta suorittaa. Kuljetus ja katkonta (sahaus) maksaa. Silti hankintahinta on ainakin lännessä pienempi kuin pystykaupan hinta (jolloin katkontaa ja kuljetusta ei tarvitse enää maksaa). Millä tavoin pääset paremmin tavoitteisiin? Tai mitä ne tavoitteet sitten oikein ovat….? Rahaa ei ainakaan tule lähellekään jaksollisen metsänhoidon tasoja. Perkollekin voi todeta, että harvennuksen jälkeen ”puskee” sitä arvokasvua eli tukkia…..eikä tarvitse tamppailla taimia kun niitä ei peitteiseen talousmetsään oikein tahdo luontaisesti tulla…..

    Jovain

    Kyllä minä kuulen Metät kunnossa: Mutta minun on todettava saman tien, että todella kaukaa vastauksia haetaan. Jk metsänhoito ei ole sitä, mitä täällä tarjoillaan ja ei ole sitä ostopalveluinakaan. Myös pystykauppa on ostopalvelu. Urakoitsijan käyttä hankintakaupassa ei maksa sen enempää, kuin pystykaupassakaan ja jos saavuttaa ne edut, mitä on tavoittelemassa, maksaa mieluusti enemmän ja säilyttää hyvän asiakas-suhteen. Teidän on aivan turha tuijotella hintatilastoja, ne ovat tilastoja toteutuneista puukaupoista ja ovat juuri niitä tilastoja, mitä väitätte jk metsänhoidon ja hankintakaupan olevan, valitettavasti.

    Perko

    Hyvähän se on kertoa noista aukon jälkeisistä tehtävistä täälläkin.  Voin  myös toteta ”Metsät kunnossa”   juhlapuheeseen;   olen mie   reilut 60 vuotta nähnyt ja tehnyt metsäjutuista päätöksiä  osaksi ollut tekemässä pinoakin ja suunnitellut metsäteitä, niin ei tuo ihmeenä pitämäsi harvennuksesi yllättänyt  minnuu olenkaan, oottelu jatkuu kuin ennen  in CCCP.  ” Tukkipuitako möit harvennukseltasi ,   kouvaa hintaako tarjosivat?”   Simpauttajassa Hilppa kysyi Kuunolta.

    A.Jalkanen

    Jovain: Jk metsänhoito ei ole sitä, mitä täällä tarjoillaan

    Tässä on nyt keskusteltu muutama vuosi ja koetettu saada selville mitä jk-metsänhoito oikein on. Jovain ja Perko, ette ole kovin paljon hyödyksi olleet; väitätte tietävänne mutta ette kerro muille.

    Jos Jovain tarkoitat tarjoilulla metsälakia, muista, että se on minimitaso jonka täytyy toteutua, ei suositeltu taso.

    Se on selvä että jos halutaan kasvua, pitää olla puustopääomaa ja jos halutaan uudistumista, pitää olla valoa ja tilaa. Missä on se optimikohta, Perko ja Jovain, osaatteko vastata? Millaisella kasvupaikalla, millaisella puulajisekoituksella ja millaisella tiheydellä jk toimii?

    Ilmeisesti kukaan ei osaa vastata, koska tutkimusta ja kokemusta menetelmästä on liian vähän. Silloin on soutaminen ja huopaaminen turhaa. Talouslaskelmatkin ovat helppoja sen jälkeen kun aineistoa on mitattu riittävä määrä erilaisista toteutuneista tilanteista.

    mehtäukko

    Kaksosilla ei ymmärrys riitä vastata.

    Tosi-asia on, että kasvu ja uudistaminen yhtä aikaa on aniharvojen tilanteiden mahdollisuus. Se on siten niin vaikeaa ja mitätöntä, että riskinotto on omaan koipeensa ampumista. Jos joku niin tekee, siitä vain, mutta pakkopullan syöttäminen ei käy.

    Perko

    Nyt  A J  heitit aika pahan!  Mutta ei hätää.  On olemassa varsin monenlaisia kasvun  tuloksia  monella harvuudella kirjoitettuna joita olet varsin lukenut.  Jos innostusta riittää  voit turvautua  jo valmiisiin tutkimusteksteihin niistä miekin haen ennusteet ja  melko hyvin toimivat.    Ei ole  mitään innostusta  selitellä  hajuhaitoista kärsiville hoidokeille enää uusia menetelmiä kun  saattaa  karata joku vielä  ja  harhautua  metsään etsittäväksi.  He jotka niitä oikeasti tarvitsevat osaavat kyllä  tiedon hakea itse   ja ovat jo sen tehneet.

    Husq165R

    Pisteet: Perko 6, kellari 1. (väliaikatulos). Tyylipisteet 6-0.

    A.Jalkanen

    Tutkimusteksteistä olen tietenkin hakenut, mutta sellaista tietoa on vähän jota edellä peräsin: ohje runkoluvulle, pohjapinta-alalle, koko- ja puulajijakaumalle. Lisää konkretiaa siis. Lisäksi tieto siitä millaiseen uudistumistulokseen ja tuotokseen niillä päästään.

    Jos joku tietää hyviä tiedon lähteitä, niin voi ilmiantaa tänne. Suurin odotuksin ostin kirjan ”Muuttuva metsä” mutta se ei ole metsäammattilaisten eikä tutkijoiden vaan toimittajien luomus, vaikka takana on Silva Ry joka osaa asiansa. Siinä on kattavasti käsitelty tämän keskusteluketjun teemat. Opus jää hiukan liian yleisluontoiseksi, vaikka esittelee aloittelijalle perusteet ja tiedon lähteet oikein hyvin.

    Metsäammattilaiset tarvitsisivat Tapion metsänhoidon suosituksiin esimerkkejä optimaalisista toimivista puuston rakenteista, joita kohti jk-hakkuissa – eri lähtötilanteista aloittaen –  tulisi edetä. Periaatteessa siis harvennusmalleja. Voi olla että ne ovatkin jo siellä, mutta itse olen löytänyt vain metsälain vaatimukset.

    Havaintometsiä voi myös ilmiantaa tänne.

    Perko

    Mie oon jättäytynyt  lain ulkopuolelle en viitsi perusteita kertoa  koska eivät ole yleisen julkaisun siveyteen sopivaa sanottavaa.

    —  Hyväksi olen havainnut Jouko  Laasasenahon  valmiiksi lasketut  vertailuluvut.  Niistä voi soveltaa kullekin kohteelle  sopivan pysyvän tuottavuuden  kappalemäärät.   Tutkittua tietoa  olis ollut  jo  40 vuotta sitten  Tapion taskukirjasta  mutta ”Lautapää härkien” hallinto oli tärkeämpää.   Metsän viisailla  ei vaan riittänyt  ymmärrys  miten tietoa käyttää.

    Kiitokse Husq 165 R !

    suorittava porras

    Jankuttakaa mitä jankutatte ,mutta jk-leimikot eivät vain mene kaupaksi , ja jos käyvät ,hinta on huomattavan heikko . Kelpaa yhtä huonosti ,kun rupla valuutaksi.

Esillä 10 vastausta, 12,201 - 12,210 (kaikkiaan 12,526)