› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,161 - 12,170 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 216 1 217 1 218 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 7.8.2024, 08:43

    Jk:n keksiminen loppusuoralla tekee hatelikoituvan metsän muuttumisen arvottomaksi joutomaaksi. Parempi luopua siitä puustoisena palstana.

    Perko 7.8.2024, 09:13

    Puutonta-alaa täällä kutsuvat hyvätuottoiseksi aukoksi parinviikon kuluttua kynnöksestä.   Se  on  osoitettu  perättömäksi.     Palstan asiattomien  kirjoitusten  kommentointiin  ei tarvitse puuttua ( äskeinen esim) moderoija poistaa ne toivottavasti.

    Monikerroksellinen eri-ikäinen sekametsä  on tuhansienvuosien  kehityksessä hakenut rytminsä.  Kyky toimia  luonnonrytmissä kasvujen ja  hakkuiden kanssa metsä uusiutuu  ja siitä saa  hyvälaatuista  puuta   ja monia muitakin hyötyjä.  Ei ole näyttöä että  alun perin eri-ikäisenänä  ollut yksikään   niistä olisi tuhoutunut tuottamattomaksi ja puuttomaksi.

    suorittava porras 7.8.2024, 09:18

    Tuote(=jk-leimikko) käy varsin huonosti kaupaksi. Arvostus jaksollisen leimikkoon on kuin ruplan suhde euroo eli ei käy edes maksuvälineeksi.

    mehtäukko 7.8.2024, 09:21

    ”Tuhansien vuosien kehitys” on tyhjänpäiväinen tausta siihen, kun mo koettaa ottaa siitä elinkeinoonsa tuottoa. On tutkimukset ,kannattavuuslaskelmat ja mallit joiden tuella edetä.

    On pötyä, että ”sekapuustoinen luonnonrytmi” toimii jk:ssa.

    Prof. K Mielikäinen kumoaa jk:n jatkuvuuden alkua pitemmälle.

    Perko 7.8.2024, 09:37

    Myymällä puuta usein on on parempi tuotto ja useimmin rahaa  kuin  leimikon hävityksellä.   Rahan kanssa on mukava elellä ja vaikka kierellä maalimaa .   Mutta jos on motiivina  pelkkä raivaus ja tamppaus nii tekee sitä ettei vieraat vaikutteet järkytä.  Puunkasvun  lopun  ennustajat  ovat  hävinneet maanpoveen jo useaan polveen  puita kasvaa silti.

    Ammatti Raivooja 7.8.2024, 09:49

    Älä höpötä vaan vastaa miksi JK laskuissa päätehakkuu tulot poistetaan yhtälöstä kun toisella puolella samma raha/pääoma kasvaa korkoa puissa? Eikö metsien ostoo   otetut lainat ja niiden korot tai metsäyhtiöiden pääomalle maksamat korot ole ihan relevantteja?

    A.Jalkanen 7.8.2024, 10:10

    Jaksollinen kasvattaja voi myös myydä puuta joka vuosi.

    Vastaus metsänkäsittelymallin valintaan ei ole kumpi vai kampi vaan sekä että. Jos alueella ei ole muita tärkeitä metsänkäsittelyn mallin valintaan vaikuttavia kuin puuntuotannon tavoitteita, voidaan päätöksenteossa soveltaa tietoa luonnonmetsien häiriöistä eli metsätuhojen esiintymisestä.

    Harvoin palaneet lehdot ja rehevät turvemaat voivat sopia poimintahakkuisiin, usein mutta lievästi palaneet kuivat mäntykankaat luontaiseen uudistamiseen. Välimalli eli keskiravinteiset kasvupaikat voivat taipua lähtötilanteesta riippuen mihin tahansa vaihtoehtoon: poimintahakkuuseen (jatkuvaa kasvatushakkuuta), luontaiseen uudistamiseen, kylvöön tai istutukseen.

    Luonnon tekemää itseharvenemista (jota matkitaan taimikonhoidossa ja alaharvennuksissa) voi tapahtua missä tahansa metsätyypissä, jos kasvusto on tiheä.

    mehtäukko 7.8.2024, 10:41

    Mutta kun taimikon- ja harvennuksissa mo:lla pitää olla tietosten valintojen käsitys toteuttamisessa. Tavoite on olemassa. Luonto poistaa omalla tyylillään.

    R.Ranta 7.8.2024, 11:58

    Valtaosa varastoituneesta hiilestä on turvemaissa. Puustoonkin sitoutunut määrä on tästä vain pieni murto-osa. Kivennäismaidenkin maaperässä hiiltä on sitoutuneena huomattavasti puustoa enemmän.

    Me olemme kovalla innolla ojittaneet turvemaat ja paljon on tehty täysin kannattamattomia ojituksia, joista puusto korjaaminen käy jatkossa mahdottomaksi. On tehty valtava hyvin hyvin hyvin kyseenalainen investointi.

    Kun alan kannttavuus ei hyvissäkään olosuhteissa ole päätä huimaava, niin pitäisi laittaa jäitä hattuun siinä puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä.

    A.Jalkanen 7.8.2024, 12:46

    Eikun pyritään maksimoimaan tuotannon arvo (määrä x hinta) kannattavasti. Kannattavuuden määritelmä on omistajakohtainen.

    Jaksollisen mallin tuotantoprosessi on helpompi hallita kuin jatkuvan. Jos jatkuva malli toimii, se on todennäköisesti hetken ajan hyvin kannattava.

Esillä 10 vastausta, 12,161 - 12,170 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 216 1 217 1 218 … 1 251 1 252 1 253